Sosiaali- ja terveysalan suurimmat ongelmat kulminoituvat hoivatyön laatuun sekä henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen. Keskustelu näistä ongelmista nousee esille tämän tästä. On selvää, että jotain on tehtävä toisin kuin aiemmin, jotta hoitoala olisi vetovoimainen ja henkilöstöä riittäisi hoitotyöhön.

Sotealan uudistuksessa vuoden alussa syntyneet hyvinvointialueet aloittelevat toimintaansa. Nyt onkin loistava mahdollisuus pohtia, miten niissä voitaisiin tukea uusien toimintatapojen kehittämistä ja juurruttamista työn arkeen.

Kinestetiikka on kokonaisvaltainen, voimavaralähtöinen toimintamalli, joka sopii kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöihin. Kinestetiikka edistää asiakkaan ja potilaan kuntoutumista ja toimintakykyä sekä työntekijöiden hyvinvointia.

Työn tekemisen tapoja pyritään kinestetiikan koulutusten ja sen käytännön juurruttamisen avulla kehittämään sellaisiksi, että ne mahdollistavat niin asiakkaiden ja potilaiden, ammattihenkilöstön, omaishoitajien kuin läheistenkin voimavarojen mahdollisimman hyvän hyödyntämisen päivittäisissä hoito- ja avustamistilanteissa.

Eri puolilla Suomea on yhteensä 18 kinestetiikan laatuyksikköä, eli kinestetiikan laatusertifioituja erilaisia sotealan palveluita tarjoavia yksiköitä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, esimerkiksi kotihoidossa, ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa ja sairaaloissa. Nämä yksiköt ovat kinestetiikan avulla uudistaneet toimintatapojaan ja täyttäneet yhdistyksen tiukat kriteerit sertifikaatin saamiseksi.

Kinestetiikan laatuyksiköiden tekemien uudistusten ansiosta niiden henkilöstön työn merkityksellisyys on lisääntynyt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vähentyneet, työpaikan veto- ja pitovoima lisääntynyt, asiakkaiden ja potilaiden toimintakyky ja kuntoutuminen ovat parantuneet sekä omaisten ja läheisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on lisääntynyt.

Terveystieteiden tohtori Päivi Stenmanin (2020) tutkimus osoittaa yleisestikin hoitotyön merkityksellisyyden lisääntymisen, kun kinestetiikka on käytössä. Työn merkityksellisyyden taas on todettu olevan palkasta riippumaton työn ominaisuus, joka kytkeytyy työtyytyväisyyteen (Martela ym. 2018). Kinestetiikan käyttöönotto lisää työyhteisöissä työn kehittämistä ja tavoitteellisuutta ja ilmapiiri on kannustava, tukeva ja innostava.

Kinestetiikkaa on jo koulutettu ja juurrutettu moniammatillisesti Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Etelä- ja Keski- Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla. Myös Helsingin kaupunki kouluttaa aktiivisesti henkilöstöään kinestetiikkaan.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella eli Pohteella kehitettiin Voimavaroja tukeva hoitotyön toimintamalli -hanke Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana. Toimintamallin taustalle valittiin kinestetiikka. Hankkeen tarkoituksena on edistää voimavaroja tukevan hoitotyön toimintamallin jalkauttamista eri toimintaympäristöihin. Hankkeeseen voi tutustua Innokylän verkkosivulla.

Toimintamalli tukee kinestetiikan vakiinnuttamista Pohteen ikäihmisten palveluiden hoito- ja kuntoutustyöhön eri toimintaympäristöissä ja se soveltuu myös muiden palvelualueiden käyttöön.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto uudistuu 1.8.2024. Kinestetiikan periaatteita on ehdotettu otettavaksi mukaan uudistetun tutkinnon perusteisiin. Tällä hetkellä kinestetiikkaa opetetaan Suomen Diakoniaopiston, Savon ammattiopiston, Gradia Jyväskylän, Sataedun, Taitotalon  ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) oppilaitoksissa.

Jotta oppilaitoksista valmistuneet uudet ammattilaiset voivat käyttää oppimaansa työelämässä, on työelämän kinestetiikan osaamisella ja käytöllä suuri merkitys. Kinestetiikan avulla voimme edistää uusien ammattilaisten saamista ja jäämistä työelämään.

Hyvinvointialueilla kannattaa panostaa työn ja työyhteisöiden kehittämiseen työn mielekkyyttä lisäävillä toimintamalleilla. Kinestetiikan toimintamalli tuo laatua sekä asiakkaiden että työntekijöiden elämään – hyvinvoiva henkilöstö ja hyvinvoivat asiakkaat lisäävät alan veto- ja pitovoimaa. Tämä kehitys luonnollisesti myös auttaa hillitsemään terveydenhuollon kasvavia kustannuksia. Kinestetiikkaan panostaminen maksaa itsensä takaisin.

Kun me kinestetiikan toimintamallia käyttäessämme ohjaamme ja avustamme asiakasta, saatamme istua hänen viereensä ja tehdä vaikkapa seisomaan nousun yhdessä, samanaikaisesti.