Sote-alan kinestetiikkakoulutukset aloitettiin Tampereen kaupungin kotihoidolle vuonna 2017.

Kotihoito on vaihtelevaa ja itsenäistä, ja henkilökunnan yhteinen aika on rajallista. Asiakkaan voimavaroja tukevat toimet ovat esillä viikoittaisissa keskustelua tukevissa tiimipalavereissa. Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksen tuloksissa Tammerkosken kotihoidon vahvuus on toisten auttaminen.

Rohkeus lähteä projektiin – kaiken alku ja juuri.

Ikäihminen on oman elämänsä asiantuntija. Raihnaisuus ei ole osa vanhenemista, vaan siihen on aina syynsä. Tammerkosken kotihoito tukee ja avustaa asiakkaita liikkumisessa heidän tarpeidensa mukaisesti. Kotihoidossa havainnoidaan ja tarvittaessa muistutetaan asiakasta olemassa olevista voimavaroista mutta tiedostetaan samalla, että asiakkaat ja heidän avuntarpeensa ovat yksilöllisiä.

Käynneillä kohdataan asiakas tässä ja nyt. Palvelu- ja hoitosuunnitelman mukainen käynti toteutetaan niin, että huomioidaan asiakkaan itsemääräämisoikeus ja toimintakyky. Haastetta työhön tuovat asiakkaat, jotka eivät ole halukkaita muutamaan itselleen tuttuja toimintatapoja ja odottavat, että heidän puolestaan tehdään. Vastustuksesta huolimatta Tammerkosken kotihoito tarjoaa asiakkaan omia voimavaroja paremmin tukevia toimintatapoja ja pohtii syytä asiakkaan asenteeseen. Luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta pidetään yllä aina. Asiakkaiden aktiivisuus on yhteydessä heidän motivaatioonsa, ja juuri motivaation löytäminen ja ylläpitäminen takaavat sen, että asiakkaalla on mahdollisuus asua kotona.

Fyysisen kuormittuvuuden ja muun muassa selkäkivun on todettu vähentyneen kinestetiikan toimintamallin myötä. Omiin työskentelyasentoihin kiinnitetään enemmän huomiota ja avustamistilanteet ovat voimavarakeskeisiä, tarvittava tuki annetaan luisilta alueilta. Apuvälineet ja niiden käyttö arvioidaan jokaisen asiakkaan kohdalla yksilöllisesti.

Auditointien yhteydessä tammerkoskilaisilta kysyttiin, mikä heidän mielestään on kinestetiikassa tärkein asia. Vastauksissa korostuivat läsnäolo ja turvallisuus ja se, että puolesta tekeminen on vähentynyt ja aktivointi lisääntynyt. Pienillä asioilla on saatu paljon aikaan, ja asiakkailla on lisääntynyt varmuus siitä, mihin he itse vielä pystyvät.

Auditoinnin yhteydessä Tammerkosken kotihoito sai kiitosta siitä, että työskentelyssä käynneillä korostui rauhallinen ajan antaminen asiakkaille ja aito läsnä oleva vuorovaikutus.

Tiimin jäsenet, sairaanhoitaja, lähihoitajat ja esimies, keskustelevat aktiivisesti tauoilla ja palavereissa asiakkaidensa asioista. Yhteistyö ja vinkkien jakaminen toteutuvat arjessa. Tammerkosken kotihoidossa on vahva yhdessä tekemisen ilmapiiri.

Tammerkosken kotihoidossa kinestetiikka nähdään jatkuvana oppimisprosessina, mikä myös osoittaa henkilökunnan ymmärrystä toimintamallista. Laatuyksiköksi pääseminen on uusi alku: asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskitytään entistä enemmän. Esimies Riitta Hillas osallistunut Kinestetiikka esimiehille -kurssille ja kertoo:

– Kinestetiikka on meille Tammerkosken kotihoidossa työväline, ja se on päivittäisessä arjessa kaikessa mukana. Tämä on kuitenkin vasta alku, sillä kinestetiikassa ei koskaan voi tulla valmiiksi. Olemme hirveän ylpeitä sertifikaatista ja toivomme, että muut kotihoidon yksiköt seuraavat perässä.

Kastanja ja Kataja ovat pienkoteja Vaasan asumispalveluyksikkö Himalajassa. Yksikkö on valmistunut 2015 syksyllä, ja pienkodeissa asuu muistisairaita vanhuksia, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Kastanjassa asuu 14 ja Katajassa 15 asukasta.

Tiemme kinestetiikan parissa alkoi vuonna 2016, jolloin ensimmäisiä työntekijöitämme oli käynyt peruskursseja ja syventäviä kursseja. Silloinen fysioterapeuttimme aloitti kinestetiikan tutoriksi kouluttautumisen vuonna 2017, ja saimme hänen mukanaan ensi potkaisun, josko meillekin saataisiin joskus kinestetiikan sertifikaatti. Kaikki tuo kuulosti silloin kaukaiselta, mutta ei kuitenkaan mahdottomalta. Silloinen tutorimme aloitti laatuyksikköprojektin hienosti, mutta valitettavasti hän siirtyi muihin tehtäviin.

Lisää tutoreja kouluttautui vuonna 2018, ja parhaimmillaan meitä tutoreita olikin talossa kolme. Saimme uuden innostuksen sertifikaatin saamiseen toden teolla. Päätimme, että viemme sen asian loppuun, minkä edellinen tutorfysioterapeuttimme oli aloittanut. Kiersimme säännöllisesti pienkoteja avustaen, ohjaten, kysellen ja koostaen yhteenvetoa siitä, miten ja missä asioissa meitä tarvitaan.

Esimiehillemme kuuluu iso kiitos. He ovat antaneet mahdollisuuden, aikaa, rohkaisua ja taloudellista tukea tarvittaviin hankintoihin.

Teimme tutustumiskäyntejä muun muassa Sastamalaan Anninpirttiin ja Tupahoivaan, joilla on sertifikaatti. Myöhemmin kävimme vielä Eskoossa Pikkupihlajassa.

Pikkuhiljaa kaikki alkoi loksahtaa paikalleen, ja huomasimme, kuinka hienosti asioista keskustellaan, haasteita pohditaan yhdessä ja uusia asioita kokeillaan ja harjoitellaan rohkeammin. Miten mahtava tunne!

Me kaksi tutoria pidimme syksyllä 2019 elämämme ensimmäisen kehittämispäivän kuudelle pienkodille pelkästään kinestetiikan pohjalta. Oli käsitteiden läpikäymistä, asentohoitoa, ihmisen kohtaamista, ryhmätyöskentelyjä, ulkoilua, tanssia. Kokonaisuudessaan todella hieno ja antoisa päivä, ja kaikki olivat hienosti mukana tekemässä ja keskusteluissa.

Pienkotiemme toimintaperiaatteeseen on alusta alkaen kuulunut asukaslähtöisyys. Meille asukas on tärkein. Haluamme, että asukkaamme ja työntekijämme viihtyvät. Jokainen päivä on erilainen, mutta silti tulemme töihin aina yhtä innokkaina ja mielellämme.

Asukkaamme saavat valita mahdollisuuksiensa mukaan itse päivärytminsä, vaatteensa, aktiviteetteihin osallistumisensa ja ajan, jolloin menevät suihkuun. Olemme päässeet pois rutiineista.

Mahtava työporukka mahdollistaa niin paljon asioita mahdottomasta mahdolliseksi. Haluamme oppia, kehittää ja toteuttaa itseämme ja antaa mahdollisimman hyvää hoivaa ja huolenpitoa asukkaillemme. Ikinä ei ole niin kiire, että emme ehtisi pysähtyä heidän takiaan.

Arjessa olemme asukkaiden lähellä sekä fyysisesti että psyykkisesti. Halailua ja yhdessäoloa on meillä paljon, ja se monesti rauhoittaakin muistisairaan, jolla mielialat voivat vaihdella paljonkin. Omaiset ovat myös tärkeä osa arkeamme, ja ohjaamme heitä mielellämme asukkaan toimissa ja arjessa.

Sertifikaattiin vaadittava auditointi alkoi olla ajankohtaista. Ensimmäinen auditointimme olikin tammikuussa 2020. Se meni mielestämme hienosti. Toinen auditointimme olikin sitten jo toukokuussa 2020, ja se meni auditoijammekin mukaan hienosti. Saimme miellyttävää palautetta.

Tässä nyt siis olemme, saamassa kaksi ensimmäistä sertifikaattia taloomme. Ja tästä jatkamme eteenpäin, uudella innolla ja kahteen seuraavaan pienkotiin.

Tanja Lindroth, Leena Keltto
tutorit
Maren Konttinen
yksikönjohtaja

Osasto 2A on 27-paikkainen akuuttia geriatrista ja monialaista kuntoutusta tarjoava kuntoutusosasto. Kuntoutujat tulevat osastolle HUSin tai Helsingin kaupungin sairaaloista akuutin sairauden, leikkauksen tai vamman jälkihoitoon ja kuntoutukseen.

Osastolla kuntoutuja huomioidaan yksilönä ja häntä tuetaan hyödyntämään sekä vahvistamaan omia voimavarojaan. Kinestetiikka on aina ollut vahvasti mukana toimintatavoissa ja kuntoutujien kohtaamisessa. Osastolla toimii oma kinestetiikan tutor, joka ohjaa ja opastaa henkilökuntaa säännöllisesti.

Henkilökunta kertoo, että kinestetiikassa tärkeintä on kuntoutujalähtöisyys, joka on myös yksi kuntoutuskeskuksen toimintaa ohjaavista arvoista. Osastolla on avoin ja keskusteleva moniammatillinen ilmapiiri, jonka vuoksi kinestetiikan toimintamallia voidaan hyödyntää kuntoutusprosessissa.

Akuuttisairaalatasoiselle osastolle on myönnetty Suomessa vain kaksi kinestetiikan laatuyksikön sertifikaattia, molemmat Oulunkylän kuntoutuskeskukselle, osasto 2A:lle ja 3A:lle. Kaikkiaan Oulunkylän kuntoutuskeskuksella on kolme kinestetiikan laatuyksikköä, sillä jo mainittujen lisäksi osasto 2B, sotainvalidien ja -veteraanien hoiva- ja kuntoutusosasto, on kinestetiikan laatuyksikkö.

Rajakylän hoivan Severinkoti on ensimmäinen Oulun kaupungin yksikkö, jolle luovutettiin Kinestetiikan laatusertifikaatti 6.5.2019. Severinkoti tarjoaa pitkäaikaista, ympärivuorokautista asumista ja hoitoa 30 asukkaalle. Severinkodissa hoidetaan vaativaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita, joiden hoitoa ei voida muualla turvallisesti järjestää. Asukkailla on yleensä monia sairauksia, ja he tarvitsevat päivittäisissä toimissaan hoitajan apua sekä sairaanhoitoa.

Yhdistys onnittelee loistavasta saavutuksesta

Syksyllä 2017 Severinkodissa aloitettiin moniammatillisesti suunnitelmallinen Hyvää elämää Severinkodissa -projekti, joka pohjautuu kinestetiikan toimintamallin kehittämiseen yhteistyössä tutor ft Anne Pasasen kanssa.

Jokaiselle asukkaalle on nimetty kaksi omahoitajaa, jotka vastaavat yksilöllisestä hoidon suunnittelusta ja yhteydenpidosta omaisiin. Severinkodin hoitajat ovat sitoutuneet kehittämään työtä laatukriteerien pohjalta ja etsimään uusia toimintatapoja asukkaiden hyväksi. Severinkodin henkilökunnan työtä ohjaavia arvoja ovat voimavaralähtöisyys, asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, itsemääräämisoikeus, mielekäs arki, osallisuus, turvallisuus, arvokkuus, hyvä elämä ja hyvä kuolema.

Jokainen työntekijä on sitoutunut työskentelemään yhdessä määriteltyjen arvojen ja toimintatapojen pohjalta.

Osasto 3A sai kinestetiikan laatusertifikaatin 5.2.2019. 3A on ensimmäinen sairaalatasoinen, akuuttia geriatrista monialaista kuntoutusta tarjoava kuntoutusosasto, jolle luovutettiin Kinestetiikkayhdistyksen laatusertifikaatti. Yhdistys onnittelee suurenmoisesta työstä!

Osasto 3A on 27-paikkainen sairaalatasoinen eli akuuttia geriatrista monialaista kuntoutusta tarjoava kuntoutusosasto. Iäkkäät kuntoutujat tulevat osastolle HUSin sairaaloista tai Helsingin kaupunginsairaaloista akuutin sairauden, leikkauksen tai vamman jälkeen. Kuntoutujilla on usein varsinaisen akuutin kuntoutustarpeen lisäksi monia eri sairauksia, isolla osalla on pitkiä varauskieltoja ja monella on lisäksi toimintakykyä merkittävästi alentava muistisairaus.

Osastolla on kuntoutujakeskeinen, arvostava, aktivoiva ja omatoimisuuteen kannustava työskentelytapa, jolla leikkausten ja erilaisten vammojen jälkeen iäkkäiden henkilöiden omia voimavaroja saadaan aiempaa tehokkaammin käyttöön kuntoutujan ja kuntoutustiimin yhteistyönä.

Osaston työilmapiiri on avoin ja myönteinen. Kuntoutujakeskeisyys ja moniammatillinen tiimityö korostuvat, kun keskustellaan ja ideoidaan yhdessä ratkaisuja haasteellisiin tilanteisiin. Hoitotiimissä kokeillaan rohkeasti uusia ratkaisuja ja viestitään niistä eteenpäin. Henkilöstön vahva osaaminen ja upea asenne korostuvat, ja kinestetiikan myötä hyvä työilmapiiri, kuntoutujalähtöisyys ja moniammatillinen yhteistyö ovat entisestään vahvistuneet.

Osasto F3:lle myönnettiin kinestetiikan laatusertifikaatti 12.12.2018. Osasto F3 on ensimmäinen Helsingin kaupungin arviointi- ja kuntoutusyksikkö, jolle luovutettiin Kinestetiikkayhdistyksen laatuyksikön sertifikaatti. Yhdistys onnittelee suurenmoisesta työstä!

Osasto F3 on ensimmäinen Helsingin kaupungin arviointi- ja kuntoutusyksikkö, jolle luovutettiin Kinestetiikkayhdistyksen laatuyksikön sertifikaatti. Yksikössä aloitettiin kinestetiikan kehittämistyö vuonna 2012, jolloin Koskelan monipuolinen palvelukeskus otti kinestetiikan toimintamallin työvälineeksi.

Yksikön ensimmäinen tutor valmistui vuonna 2014 ja toinen 2017. Yksikössä toimii myös kinestetiikkavastaava, joka on käynyt syventävän kurssin.

Hoito- ja kuntoutustyöhön tarvitaan aina innovatiivisia, innostavia ja käytännössä toimivia menetelmiä. Kinestetiikka on toimintamalli tuen tarpeessa olevan henkilön voimavarojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Avainasiana on vuorovaikutus ja kunnioittava kohtaaminen. Kinestetiikka onkin lähempänä kokonaista ihmiskäsitystä kuin pelkkää ergonomista toimintaa.

F3:n toimintaa ohjaa asiakkaiden voimavarojen hyödyntäminen, hyvä vuorovaikutus ja kunnioittava kohtaaminen. Luovuus on lisääntynyt ja tuonut aivan uusiakin ulottuvuuksia työhön. Osastolla ollaan läsnä, kosketetaan ja istutaan vieressä sekä halaillaan paljon. Yhdessä ideoidaan ja vietetään aktiivista arkea. Henkilökunta työskentelee taidolla ja sydämellä moniammatillisesti. Kinestetiikka näkyy kaikessa yksikön kuntouttavassa toiminnassa: sen avulla voidaan ottaa paremmin huomioon asiakkaiden yksilöllisyyttä ja se antaa yhteisen arvopohjan hoitotyölle.

Yksikkö hoitaa ikääntyviä jatkokuntoutusasiakkaita, joiden toimintakyky voi olla alentunut esimerkiksi muistisairauksista, sosiaalisista ongelmista, päihdeongelmista tai neurologisista, traumaperäisistä tai psyykkisistä sairauksista johtuen. Tavoitteena on asiakkaan palaaminen omaan kotiinsa tai ympärivuorokautiseen asumispalveluun.

Pihapihlaja sertifioitiin kinestetiikan laatuyksiköksi 11.12.2015. Sertifikaatti uusittiin 28.11.2018.

Palvelutalo Pihapihlaja on yksi Neuroliiton palvelutaloista. Asukkaiden avun tarpeen taustalla on jokin neurologinen sairaus tai vamma.

Vuosien aikana henkilökunta on saanut uutta sisältöä työhönsä, löytänyt luovuutta toteuttaa itseään sekä rohkeutta tehdä mahdottomasta mahdollista. Asiakkaiden yksilöllisyys, arvostava kohtaaminen ja voimavarojen hyödyntäminen ovat korostuneet entisestään. Asiakkaat kokevat elämänsä omakseen. Tyytyväinen asukas on paras työtoveri.

Pihapihlaja jatkaa arkeaan kinestetiikan siivittämänä, henkilökunnan ja asukkaiden harjoittaessa osaamistaan yhdessä. Jatkosuunnitelmat sisältävät edelleen kinestetiikan jatko-opintoja sekä talon sisäistä tiedon ja käytäntöjen jakamista sekä yhdessä oppimista.

Tästä meidän on hyvä jatkaa yhteisiä seikkailuja kinestetiikan polulla.

Irmeli Mäkinen
palvelutalon johtaja

Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen osasto 5 sertifioitiin laatuyksiköksi 3.11.2018.

Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen osasto 5 on ensimmäinen Helsingin kaupungin toimipaikka ja samalla myös ensimmäinen monipuolinen palvelukeskus, joka on saanut kinestetiikan laatusertifikaatin. Asukkaita ympärivuorokautista laitoshoitoa antavalla osastolla on yhteensä 27. Kinestetiikka tutoreiden johdolla olemme panostaneet kinestetiikan juurruttamiseen osaksi jokapäiväistä toimintaamme. Moniammatillinen yhteistyö ja turvallinen työyhteisö mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja toiminnan kehittämisen. Ihmisten arvostava kohtaaminen ja avoin vuorovaikutus ovat tärkeitä osa-alueita ja niistä on jatkuvasti yhdessä keskusteltava osastolla. Toiminta-ajatuksemme on ”oo kun kotonas” ja siihen pyrimme kaikin keinoin.

Tervetuloa tutustumaan!

Yhteyshenkilöt

OSASTONHOITAJA
Maarit Ristolainen
p. 09 31060652, 040 3340714
maarit.ristolainenhel.fi

FYSIOTERAPEUTTI
Tuija Saastamoinen
p. 040 5894368
tuija.saastamoinenhel.fi

Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksen Pikkupihlaja sertifioitiin kinestetiikan laatuyksiköksi 19.9.2018.

Pikkupihlaja on kuuden lapsen koti. Pikkupihlajan huolenpito on verrattavissa normaaliin arkeen, ja siinä korostuu turvallinen ja kuntouttava arki sekä huolenpito. Lapsi voi kokea olevansa turvassa suhteessa häntä hoitaviin aikuisiin, muihin lapsiin ja ympäristöön. Pikkupihlajassa työskentelee 11 hoitajaa, yksi sairaanhoitaja, yksi ohjaaja sekä esimies. Pikkupihlajan ohjaaja Johanna Ala-Renko on myös Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksen kinestetiikan tutor. Muu henkilökunta on käynyt kinestetiikan peruskurssin ja syventävän kurssin.

Pikkupihlaja tarjoaa lapselle kuntouttavan arjen turvallisessa ja rauhallisessa kasvuympäristössä. Jokaisella lapsella on nimetty omahoitaja. Toimintaa toteutetaan yksilöllisesti lapsen tarpeita ja toiveita kuunnellen sekä lapsen oikeuksia tukien. Tavoitteena on lapsen kunnioittava kohtaaminen ja herkkä kuuleminen. Lapsi otetaan mukaan häntä itseään koskeviin valintoihin ja päätöksiin. Lasta autetaan toteuttamaan itseään ja tekemään niitä asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä ja mieluisia.

Pikkupihlaja toimii osana lapsen ja perheen palvelujen kokonaisuutta. Se tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa ja arvostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Moniammatillinen tiimi on lapsen ja hänen läheistensä tukena kasvun ja kehityksen eri vaiheissa.

Pikkupihlajan huolenpito toteutetaan laitoshoitona, ja se sisältää lapsen tarvitseman tuen ja kuntoutuksen. Lapsi saa tarvitsemansa lääkinnällisen kuntoutuksen sekä erityistyöntekijöiden palvelut, muun muassa lääkäripalvelut.

Läheiset nähdään voimavarana lasten elämässä Pikkupihlajassa. Perhe kohdataan aidosti lasten vanhempia kuunnellen. Vanhemmat ovat aina asiantuntijoita omaa lastansa koskevissa asioissa. Pikkupihlajassa vahvistetaan lapsen ja perheen osallisuutta ja osallistumista lapsen arjen rakentamiseen. Osallisuuden myötä kasvatetaan jaettua vastuuta yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Perheet on otettu mukaan kinestetiikkaan muun muassa läheisten päivässä, jossa heille on kerrottu kinestetiikasta ja konkreettisesti näytetty, mitä se on. Myös kotiin on tarjottu tukea kinestetiikkaan liittyvissä asioissa.

Kinestetiikka on ollut mukana alusta saakka lasten arjessa, ja kun muutama vuosi sitten lapsille rakennettiin uusi koti, alkoi rakentua ajatus kinestetiikan ottamisesta vielä syvemmin osaksi lasten ja henkilökunnan arkea. Pikkupihlajassa on alusta saakka ollut arvomaailma, jossa kohtaaminen, vuorovaikutus ja läsnäolo ovat olleet tärkeitä. Työtä tehdään sydämellä, vuorovaikutteisesti ja hyvässä yhteistyössä, mikä näkyy muun muassa hyvänä työilmapiirinä ja lasten tyytyväisyytenä.

Kun Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksen oma kouluttaja Seppo Hauta ehdotti kinestetiikan ottamista mukaan syvemmin jokapäiväiseen arkeen, Pikkupihlajassa oltiin heti valmiita. Seppo sekä muut Eskoon asiantuntijat ovat olleet Pikkupihlajassa tukena alusta saakka. On hyvin tärkeää, että myös esimies on käynyt peruskurssin voidakseen paremmin tukea henkilökuntaa. Kinestetiikkaa Pikkupihlajassa on harjoiteltu muun muassa videoinnin avulla tavallisissa lasten arjen tilanteissa, oppimalla työkavereilta ja kuuntelemalla lapsia.

Kinestetiikka on Pikkupihlajassa jokapäiväisessä arjessa mukana. Se on tuonut henkilökunnalle ja lapsille iloa, onnistumisia ja mahdollisuuksia sekä yllätyksiä ja kohtaamisia. Lapset ovat iloisia, rohkeampia ja sosiaalisempia. Henkilökunnalla se on lisännyt uudenlaista ajattelua, yhteistä keskustelua ja osaamisen jakamista.

Anninpirtti sertifioitiin kinestetiikan laatyksiköksi 8.5.2018

Sastamalan Hopun kampuksella juhlittiin 8.5.2018 Anninpirtin kinestetiikan serfikaattia avoimien ovien merkeissä. Juhla toteutettiin yhteistyössä Hopun kampuksen eri yksiköiden ja asukasyhdistyksen kanssa. Paikalla oli vierailijoille tarjolla livemusiikkia, asukasyhdistyksen kirpputori, kinestetiikkatutorien työpajoja, riksa-ajelua lähiympäristöön ja tietysti juotiin kunnon kakkukahvit päälle.

Anninpirtissä on kehitetty toimintaa asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa kuuntelemalla, eli yhdessä tehden sekä yhteistä tavoitetta tavoitellen eli ”anna meille tämän päiväinen elämä”. Anninpirtissä ollaan oivallettu, ettei ikääntyminen ole sairaus vaan tärkeä elämän vaihe, jossa Anninpirtin henkilökunta saa kulkea hetken aikaan asukkaan ja omaisen rinnalla ohjaten ja tukien. Anninpirtissä jokainen asukas on arvokas, aktiivinen ja osallistuva elämänsä loppuun asti. Kaiken tämän on mahdollistanut kinestetiikka ja sen tuoma uusi näkökulma hoitoon ja huolenpitoon. Enää ei keskitytä siihen, mikä ei toimi tai ei onnistu, vaan vahvistetaan ja tuetaan jäljellä olevaa toimintakykyä. Kinestetiikka on Anninpirtissä paljon enemmän kuin asukkaiden avustusmenetelmä: se on hoitofilosofia, joka on mukana kaikissa arjen kohtaamisissa.

Niittyvilla sertifioitiin kinestetiikan laatuyksiköksi 14.5.2018.

Niittyvillan väkeä yhteiskuvassa sertifikaatin kanssa.

Niittyvilla on 21-paikkainen yövalvonnallinen kuntoutusyksikkö, jonka asiakkaina on vuorohoitoa, kuntoutusta tai tilapäistä asumista tarvitsevia ikääntyneitä kuusamolaisia. Lisäksi Niittyvillassa tarjotaan veteraanikuntoutusta. Kinestetiikka on muodostunut jokapäiväisen toiminnan lähtökohdaksi. Se on lisännyt yhteishenkeä hoitajien välillä ja tuonut asiakkaita lähemmäksi hoitajia. Muistisairaiden kanssa työskennellessä läsnäololla ja kohtaamisella on valtava merkitys. Kinestetiikan käsitteiden avaaminen ja pohtiminen on auttanut Niittyvillan henkilökuntaa asiakkaiden yksilöllisen arjen suunnittelussa ja rutiinien karsimisessa. Prosessin myötä Niittyvillan yhteisöllisyys on lisääntynyt. Henkilökunta on motivoitunutta ja innostunut kinestetiikasta, joten kehittämistyö jatkuu.

Sastamalan Tupahoiva sertifioitiin kinestetiikan laatuyksiköksi 27.3.2015. Sertifikaatti uusittiin 2.3.2018 ja se on voimassa 2.3.2021 saakka. Tupahoivan toiminta täyttää edelleen laatuyksikön kriteerit.

Tupahoivan kuusitoista asukasta ja heidän läheisensä saavat olla keskellä arjen kinestetiikan innovointia. Tupahoiva sai tunnustuksen siitä, että se luo edelleen uutta soveltaen laajasti kaikkea oppimaansa. Tupahoivasta kerrotaan, että parhaimpia hetkiä ovat ne, kun siellä tehdään jotakin täysin eri lailla kuin aiemmin ja iloitaan siitä yhdessä. Uusien toimintatapojen juurruttaminen arkeen on sitä vanhustyön vallankumousta, jota Tupahoivassa tehdään joka päivä. Tupahoivan kinestetiikkamatka jatkuu edelleen kouluttautuen ja yhdessä eläen.

Kilisteltiin koko väen kanssa Tupahoivan Unelmien liikuntapäivässä 9.5.2018. Tänään on se hyvä päivä!

Koko huippuporukka juhlisti sertifikaatin uusintaa tyhypäivässä Ellivuoressa.

Oulunkylän kuntoutussairaalan osastolle 2B myönnettiin kinestetiikan laatuyksikkösertifikaatti 17.1.2018.

Osastolla 2B on 24 paikkaa. Siellä hoidetaan sotainvalideja ympärivuorokautisessa hoidossa ja intervallihoidossa. Lisäksi osastolla on sotainvalideja ja veteraaneja kuntoutusjaksoilla.

Henkilökunta kertoo, että kinestetiikan myötä luovuus on lisääntynyt ja henkilökunnan välinen yhteistyö on tiivistynyt, samoin hoitajan ja kuntoutujan välinen vuorovaikutus on syventynyt. Osaston lähihoitaja aloittaa kinestetiikan tutorkoulutuksen maaliskuussa.

Oulunkylän kuntoutussairaalan verkkosivut

Uudenkaarlepyyn sairaskoti sertifioitiin Suomen ensimmäiseksi kinestetiikan laatuyksiköksi 14.3.2014. Sertifikaatti uusittiin 15.2.2017 ja se on voimassa 15.2.2020 saakka.

Sairaskodin toiminta täyttää edelleen laatuyksikön kriteerit. Laitos toimii toiminnallisen kuntoutuksen edelläkävijänä Suomessa. Sekä Valtiokonttori että Kela ovat auditoineet toiminnan laatua. Hoito- ja kuntoutustoiminnan tavoitteena on erilaisin tavoin parantaa potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua. Kuntouttavan hoitotyön tavoitteeksi ja filosofiaksi on vuosien varrella muodostunut olemassa olevan toimintakyvyn vahvistaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen.

Koko kuntoutuskodin henkilöstöpanokset ovat olleet tärkeitä laatuyksikön kriteerien ylläpitämiseksi. Kinestetiikan avulla hoitohenkilökunta kokee oppineensa työtavan, joka vähentää oman työn fyysistä kuormitusta ja samalla kehittää potilaan toimintakykyä.

Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee koko sairaskodin henkilökuntaa!

Lisätietoja antaa:
Stina Westlin, osastonhoitaja
06 78 89 038
stina.westlinnykarIebysjukhem.fi

Kuusamon Katrinkoti sertifioitiin laatuyksiköksi 25.11.2016.

Katrinkoti tarjoaa vuorohoitoa, kuntoutusta ja tilapäistä asumista ikääntyneille kuusamolaisille. Asiakaspaikkoja on 21. Katrinkodin punainen lanka on kuntoutumista edistävän työmenetelmän periaate, jonka mukaan asiakkaita kannustetaan käyttämään omia voimavarojaan ja osallistumaan oman arkensa suunnitteluun. Sisäistetyn kuntouttavan työotteen ovat huomanneet myös ulkopuoliset, esimerkiksi paikallinen Lions Club on lahjoittanut ulkoiluvarusteita. Katrinkotiin kinestetiikka on tullut jäädäkseen. Tutorina ft Sari Ervasti saa taattua aikaa yhteistyölle kinestetiikkavastaavien kanssa onnistuneen työvuorosuunnittelun ansioista. Omahoitajat sekä tutor toimivat yhdessä, ja asiat kirjataan kunkin asiakkaan henkilökohtaiseen kuntoutuskorttiin. Kinestetiikka on aina mukana myös palavereissa. Yksityinen puoli on huomannut kaupungin hienon tuloksen ja tulee perässä.

Kuvassa vasemmalta Arja Riekki, Merja Oinas, Kati Turkia, Virpi Määttä ja Sari Ervasti

Lisätietoja antaa:
Sari Ervasti
Ft, kinestetiikkatutor
Katrinkoti, Kuusamo
sari.ervastikuusamo.fi

Palvelutalo Pihapihlaja sertifioitiin laatuyksiköksi 11.12.2015

Palvelutalo Pihapihlaja on Neuroliiton palvelutalo, jossa asuu vaikeavammaisia henkilöitä, joiden avun tarpeen taustalla on jokin neurologinen sairaus tai vamma. Asukkaiden toimintakyky on rajoittunut, ja he tarvitsevat apua lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan.

Kahden tutorin avulla kinestetiikan jalkautuminen helpottui huomattavasti. Kinestetiikka on tällä hetkellä muotoutunut jokapäiväiseksi osaksi arkea Pihapihlajassa. Sertifikaatin saaminen on motivaatiota lisäävä tekijä, mutta se on myös velvoite jatkuvaan kehittämiseen ja taitojen ylläpitämiseen. Ennen kaikkea sertifikaatti on kiitos ja tunnustus siitä työstä, jota henkilökunta on halunnut kehittää.

Lisätietoja antaa:
Palvelutalon johtaja Irmeli Mäkinen
Palvelutalo Pihapihlaja
irmeli.makinenneuroliitto.fi

Muistisairaiden hoivakoti Tupahoiva Sastamalassa sertifioitiin kinestetiikan laatuyksiköksi 27.3.2015.

Muistisairaiden hoivakoti Tupahoiva Sastamalassa on lunastanut paikkansa alueella niin hyvänä työpaikkana kuin haluttuna hoivapaikkanakin. Henkilökunnan sairauslomia ei juurikaan ole ja vaihtuvuus on pientä. Asukaspaikan vapauduttua se täytyy nopeasti.

Kinestetiikan avulla pystytään hyödyntämään asukkaiden fyysisiä voimavaroja, mutta se on myös kaikkeen vaikuttava toimintatapa. Lähellä olo ja koskettaminen on luonnollinen osa Tupahoivan elämää. Vanhaan työskentelytapaan ei ole paluuta.

Henkilöstö toimii kinestetiikan laatuyksikölle asetettujen kriteereiden mukaisesti koko ajan ideoiden ja uusia toimintatapoja soveltaen. Samalla työskentelyyn muistisairaiden kanssa on tullut uusi ulottuvuus.

Yhteydenottoihin vastaan mielelläni:
Auli Härkälä
+358 50 527 5747
auli.harkalatupahoiva.com

Tupahoivan sertifiointi Suomen 2. kinestetiikan laatuyksiköksi 27. 3. 2015. Kuvassa vasemmalta Sanna Tuppurainen, Mervi Rahola, Hannele Salmi ja Tupahoivan johtaja Auli Härkälä.