Uusia kinestetiikkakouluttajia

Seitsemän uutta kinestetiikan peruskurssikouluttajaa valmistui 13.5.2022 Tampereella.

Uudet kouluttajat kuvassa alhaalla vasemmalta: Virpi Jaatinen, terveydenhoitaja, TtM, Pyhäjärvi; Hanna Leskelä, fysioterapeutti, Seinäjoki; Heidi Laitomaa, fysioterapeutti YAMK, lehtori, Pori ja Marja Klasila, sairaanhoitaja, Oulu. Takana vasemmalta: Anu Paakkunainen, fysioterapeutti, Helsinki; Roope Karjalainen, lähihoitaja, Tampere ja Janne Väyrynen, fysioterapeutti, Savonlinna.

Saimme joukkoomme seitsemän loistavaa kouluttajaa!

Yhdistys onnittelee uusia kouluttajia ja toivottaa heidät tervetulleiksi kouluttajaryhmään!


Syksyn 2022 täydennyskoulutukset


Koulutuspaikkana on Koukkuniemen Juhlatalo osoitteessa Ahlgrenin puistokatu 5, Tampere.


Tutoreiden ja kouluttajien täydennyskoulutuspäivä torstaina 17.11.2022

Koulutuspäivän aiheet:

  • kaatumisten ehkäisy
  • luento kivusta ja pelosta
  • tutoreiden toiminta 2022 ja alueterveiset

Katso lisätiedot tästäLataa tulostettava esite

Kouluttajien täydennyskoulutuspäivä perjantaina 18.11.2022

Katso lisätiedot tästäLataa tulostettava esite

NähdäänTampereella!


Peruskurssi Huhtihovissa Turussa

Klikkaa kuvat isommiksi.

Turussa Hoivakoti Huhtihovissa pidettiin tänä keväänä kaksi kinestetiikan peruskurssia, joista toinen päättyi 21.4. ja toinen 28.4. Hoivakodissa aiotaan myös jatkossa paneutua kinestetiikkaan. Kouluttajana oli Virpi Koponen, joka toivottaa kaikille kurssilaisille hyvää jatkoa ja onnistumisen iloa kinestetiikan parissa.

Huhtihovin palvelujohtaja Ami Ilmonen kommentoi:

Kinestetiikan avulla toivomme kantavamme kortemme kekoon tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyssä hoitoalalla. Meidän hoitajillamme on tämän osalta pitkä ura ja tulevaisuus fyysisestikin haasteellisessa työssä. Valtakunnallisestikin on tärkeää nyt tehdä työtä sen eteen, että meillä on vetovoimaa alalla tulevaisuudessa, ”kuin rahaa laittaisi pankkiin” -ajatuksella. Lisäarvona luonnollisesti asukkaille koituva hyöty ja arvo hoitotyön laadun näkökulmasta.


Kirjallisuuskatsaus kinestetiikan tutkimuksista

Kinestetiikan tutoriksi Helsingistä helmikuussa 2022 valmistunut toimintaterapeutti Johanna Finskas on tehnyt projektityönään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aiheesta Kinestetiikan merkitys hoitotyössä. Kinestetiikkaa koskevia tutkimuksia löytyi pääosin vuosilta 2014–2020 ja jatkotutkimusten tarve on selvä.

Johannalle kiitos tästä hyvästä työstä!



Yhdistyksen kevätkokous 2022

Suomen Kinestetiikkayhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 7.4.2022 kello 18.

Suomen Kinestetiikka-yhdistyksen sääntö-määräinen kevätkokous pidetään torstaina 7.4.2022 kello 18.

Kokous pidetään Teams-yhteyden välityksellä.

Kokous pidetään Teams-yhteyden välityksellä.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat

  1. kokouksen avaus
  2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien valinta, tarvittaessa myös kahden ääntenlaskijan valinta
  3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  5. tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen esittely sekä toiminnantarkastajien lausunto
  6. päättäminen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. muiden esille tulevien asioiden käsittely
  8. kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan kokoukseen voi osallistua – jos hallitus tai yhdistyksen kokous niin päättää – myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Jäsen! Saat kutsun Teams-kokoukseen, kun lähetät ilmoittautumisesi sähköpostitse toimistokinestetiikka.fi viimeistään 6.4.2022.

Kokoukseen toivotaan runsasta osanottoa. Tule mukaan vaikuttamaan yhdistyksen asioihin!


Uusia kinestetiikan tutoreita Kuusamosta ja Kuopiosta

Yhdeksän uutta kinestetiikan tutoria valmistui Kuusamossa 4.3.2022

Kuvassa: Takana vasemmalta Paula Vanhala, Kuusamon kotihoito, Esa Korhonen, Seviset Oy, palvelutalo Tervaskoivu, Minna Pätsi, Kuusamon Kotiranta Siika, Kati Turkia, Kuusamon Katrinkoti, Jaana Tuovila, Kuusamon Fysioterapiaosasto,akuuttiosasto. Edessä vasemmalta Aija Manninen, Kuusamon terveyskeskus, akuuttiosasto, Katja Juntunen, Savon ammattiopisto, Kuopio, Tuija Tornberg, Kuusamon ikäihmisten palvelut, ja Sanna-Kaisa Nurmi, Kuusamon Katrinkoti.

Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee lämpimästi uusia tutoreita!



Uusia kinestetiikan tutoreita Helsingistä

Kymmenen uutta kinestetiikan tutoria valmistui Helsingissä 22.2.2022

Kuvassa: Edessä vasemmalta Minna Nieminen, Laajasalon palvelutalo, Tuuli Järvi, Roihuvuoren seniorikeskus, Virpi Hantikainen, kouluttaja, Zahra Tolui, Kannelmäen palvelutalo, Kirsi Kärki, Vuorensyrjän palvelutalo, ja Sanna Suominen, Koskelan seniorikeskus. Takana vasemmalta Kiia Björklund, Kontulan seniorikeskus, Niina Hienonen, Myllypuron seniorikeskus, Johanna Finskas, Myllypuron seniorikeskus, Jarno Brännfors, Kivelän seniorikeskus, ja Maria Hakala, Koskelan seniorikeskus.

Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee lämpimästi uusia tutoreita!



Vaasan keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osastosta kinestetiikan laatuyksikkö

Vaasan keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osastolle on myönnetty kinestetiikan laatuyksikön sertifikaatti 17.12.2021. Tunnustus on erityisen merkityksellinen, koska kyseessä on ensimmäinen erikoissairaanhoidon yksikkö, jonka Suomen Kinestetiikkayhdistys on sertifioinut laatuyksiköksi.

Vaativan kuntoutuksen osasto, avancerad rehabiliteringsavdelning, on ollut toiminnassa neljä vuotta, ja kinestetiikan toimintamalli on ollut osastolla käytössä sen perustamisesta asti.

Osastolla työskentelee kolme kinestetiikkatutoria, Niina Westerqvist, Päivi Hotakainen ja Eija Sorvari. Kuvassa on myös kinestetiikkakouluttaja Kirsi Hagström (toinen oikealta), joka on vaikuttanut paljon kinestetiikan kehittymiseen osastolla.

Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee
Vaasan keskussairaalan
vaativan kuntoutuksen osastoa
hienosta saavutuksesta ja toivottaa hyviä kinestetiikkahetkiä hoitotyöhön!


Kirjaaminen on vaikeaa, vaikka sen pitäisi olla yksinkertaista

Larisa Kiljander

Kirjaaminen on vaikeaa, vaikka sen pitäisi olla yksinkertaista – sekä kirjaaminen että hoidon suunnittelu ovat haastavia tehtäviä: ne vaativat aikaa ja paneutumista. Hoitajalla on oltava paljon osaamista, jotta hän voi tehdä RAI-arvioinnin. Usein arviointi koetaan irralliseksi tehtäväksi ja RAI-tiedon hyödyntäminen jää vajaaksi.

Meillä Heseva-kodissa oli aiemmin tilanne, jossa RAI-arvioinneista saatavaa tietoa ei riittävästi hyödynnetty asiakkaan hoitosuunnitelmissa. Heseva-kodin johtaja ja osastonhoitajat yhdessä hoitotyön kehittäjän kanssa seurasivat THL:n kahdesti vuodessa tuottamia vertailutietoja, ja niiden tuloksista nostettiin toimintaan erilaisia kehittämiskohteita. Tällä tavalla Heseva-kodissa hoidon laatu kyllä kehittyi, mutta yksittäisen asiakkaan kohdalla ei RAI-mittaritietoja vielä hyödynnetty.

Tämän tiedostettuamme olemme kuluvan vuoden aikana alkaneet harjoittelemaan, miten ja mitä asiakkaan RAI-arvioinnin tietoja kannattaa hyödyntää hoitosuunnitelmassa.

Tietojen yhtenäistämiseksi tarkastelimme arvioinnin kysymyksiä ja tulkintojamme ja havaitsimme, että niihin oli jäänyt muutamia väärinymmärryksiä. Näitä väärinymmärryksiä lähdemme systemaattisesti käsittelemään RAI-käsikirjan avulla ja edelleen mietimme muutamien kysymysten sisältöä ja oikeaa tulkintaa.

Krista Matikka, Tiia Hiltunen ja Larisa Kiljander Heseva-kodista

RAI-käsikirjan hyödyntäminen ja kysymysten pohdinta ovat osa laadukasta arviointien tekoa. Kysymysten tarkastelun jälkeen siirrymme käsittelemään, mitä mikäkin mittari konkreettisesti tarkoittaa. Pohdimme myös, mitkä mittarit on aina hyvä ottaa hoitosuunnitelmaan mukaan ja mitkä mittareiden numeraaliset tulokset ovat hälyttäviä.

Asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa jaetaan päivittäiset toiminnot hyvin pieniin osiin, esimerkiksi:

  • mitä asiakas tekee täysin itse
  • mihin hän tarvitsee ohjausta
  • missä hän tarvitsee apuja
  • mitä hoitaja tekee puolesta.

Siirtymisessä mietitään, miten asiakas siirtyy tuolilta seisomaan. Seisomaannousussa on monta vaihetta varsinkin, jos asiakkaalla on rollaattori käytössä ja hänen toimintakykynsä on alentunut. Muistuttaako hoitaja rollaattorin oikeasta etäisyydestä, pitääkö hoitajan tukea kädellä vai tarvitseeko hoitajan kannatella asiakkaan painoa? Jos asiakas siirtyy esimerkiksi sylin kautta pyörätuoliin, ottaako asiakas itse hoitajasta kiinni ja ylläpitää kehonsa asentoa?

Samoin muissakin päivittäisissä toiminnoissa tulee toiminnot pilkkoa pienempiin osatoimintoihin, jotta asiakkaan toimintakyky tulee mahdollisimman tarkasti esiin.

Päivittäisessä kirjaamisessa kiinnitämme huomiota asiakkaan toimintakykyyn:

  • miten asiakas on suoriutunut päivittäisissä toiminnoissa
  • mitkä suunnitellut keinot ovat toteutuneet
  • miten asiakas toimi niiden tekemisen aikana.

Lisäksi kirjaamme huomioita asiakkaan voinnista ja mielialasta.

Larisa Kiljander ja Misa Hyytiäinen

Hoitosuunnitelmaan pyritään kirjaamaan lähtötilanne ja kuvaukseen laajasti asiakkaan toimintakyky. Laaja lähtötilanteen kuvaus auttaa myös hoitosuunnitelman arvioinnin tekemisessä, sillä siihen verrattaessa asiakkaan muuttunut toimintakyky on helpompi huomata.

Hoitosuunnitelma ei ole täydellinen – eivät ne koskaan ole. Aina on kehitettävää ja parannettavaa, jotta asiakkaan elämä olisi omannäköistänsä.

Larisa Kiljander
hoitotyön kehittäjä, Gaius-säätiö

Tämä juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Kinestetiikka 3/2021 sivulla 16.
Lue juttu tästä linkistä (pdf).


Peruttu: Muistikuntoutuksen ja kinestetiikan perusteet

Valitettavasti tämä tapahtuma on jouduttu perumaan.

Lääkkeettömiä menetelmiä muistisairaan voimavarojen tukemiseksi

Suomen Kinestetiikkayhdistys ja Suomen Fysiogeriatria Oy järjestävät yhteistyössä koulutuksen muistikuntoutujien kanssa työskenteleville. Koulutus kestää kolme päivää, ja se järjestetään

Helsingissä 22.–23.3. ja 27.4.2022.

Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät muistikuntoutujien kanssa. Hinta on 395 euroa + alv. 24 % ja sisältää kolmen päivän koulutuksen, koulutusmateriaalit ja kahvitarjoilut.

Koulutuksen tavoitteena on antaa:

  • perustietoa muistisairauksista ja niiden vaikutuksista kehonkuvaan, toimintakykyyn ja käyttäytymiseen
  • tietoa muistisairaiden aktiivisen ja mielekkään arjen tukemisesta voimavaralähtöisesti
  • välineitä ammattilaisen oman fyysisen ja psyykkisen jaksamisen ylläpitämiseen ja edistämiseen
  • toimintamalleja haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan
  • käytännön tietoja ja taitoja, joita voi suoraan toteuttaa työssä.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja:

Pauliina Unkeri
 040 582 9433
pauliina.unkeri@fysiogeriatria.fi