Uusia kinestetiikan tutoreita

Gaius-säätiön Heseva-kodissa pidetystä tutorkoulutuksesta valmistui 21.8.2024 kaksitoista uutta kinestetiikan tutoria. Koulutukseen osallistui lähihoitajia, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja opettajia eri puolilta Suomea.

Kuvassa takana vasemmalta:
Tiina Melkko, Gaius-säätiö, Heseva-koti, Helsinki; Charlotta Ikonen, Gaius-säätiö, Munksnäshemmet, Helsinki; Soile Kaukola, Siunsote, Lieksan kotihoito, Lieksa; Anna-Liisa Leikas, Sedu, Seinäjoki; Carita Liljeroos, Satakunnan hyvinvointialue, erityis- ja sairaalapalvelut, kuntoutuksen vastuuyksikkö, Pori; Jutta Vaahtio, Sataedu, Ulvila.

Edessä vasemmalta:
Riikka Makkonen, Taitotalo, AEL-Amiedu Oy, Helsinki; Piia Ahtonen, Gaius-säätiö, Heseva-koti, Helsinki; Sini-Charlotta Kamberg, Sataedu, Ulvila; Viivi Hietikko, Tammenlehväkeskus, Tampere; Emma Valo, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, ikäpalveluiden asiakasohjaus; Tiia Hiltunen, Gaius-säätiö, Heseva-koti, Helsinki.

Suomen Kinestetiikkayhdistys
onnittelee lämpimästi
uusia tutoreita!



Kehitysvammatyön esihenkilö kinestetiikkatutorina

Toimin Savas-Säätiöllä kehitysvammaisten palvelukodissa esihenkilönä. Olen tällä hetkellä Savaksella ainut esihenkilö, joka on syventänyt kinestetiikan osaamistaan tutoriksi asti. Savaksen eri yksiköissä on kuitenkin henkilöstön kinestetiikkaosaamista jo aika hyvin.

Valmistuin kinestetiikkatutoriksi vuoden 2023 alussa Kuopion Savon ammattiopistolta.

kinestetiikka kehitysvammatyössä

Minna Tuomi, yksikönjohtaja, kinestetiikkatutor

Kinestetiikka menetelmänä ja ajatuksena mielletään helposti vain vanhustyössä käytettäväksi toiminnaksi, mutta käyttömahdollisuudet ovat aivan samanlaiset kehitysvammatyössä.

Toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita voidaan auttaa niin ruokailu-, pukemis- kuin siirtotilanteissakin, kunhan vaan kinestetiikan ajatusmalli on mukana. Käyttömahdollisuudet ovat rajattomat!

käyttömahdollisuudet ovat rajattomat

Olen toiminut Savas-Säätiöllä vuodesta 1998 alkaen erilaisissa tehtävissä. Aloitin ohjaajana ja eri tehtävien jälkeen olen toiminut esihenkilönä vuodesta 2011 alkaen. Kinestetiikan opetusta ei ollut 90-luvulla kehitysvammaisten ohjaajaksi valmistuttuani, mutta kiinnostus siihen on herännyt jälkeenpäin työn kautta.

Kinestetiikan peruskurssin suoritettuani sain vahvan ymmärryksen asiasta ja suorastaan hurahdin kinestetiikan käyttöön. Toimin tuolloin Savaksen toisessa palvelukodissa ja peruskurssin anti saatiin hienosti kohdennettua suoraan palvelukodin asiakkaille.

Tuolloin tuli konkreettisesti esille se, että kun toimii esihenkilönä, on vastuussa uuden toimintamallin jalkauttamisesta työryhmään. Kertausta ja pohdintaa, kokeilemista ja onnistumisia oli silloin ja on edelleen, kun kinestetiikan käsitteiden ja menetelmien käyttöä harjoitellaan.

esihenkilönä on vastuussa uuden toimintamallin jalkauttamisesta

Syventävän kurssin kävin muutaman vuoden päästä peruskurssista, ja vauhti ei kuin kiihtyi. Miten paljon enemmän voimme käyttää asiakkaiden omia voimavaroja ja miten vähän asiakkaan puolesta tarvitseekaan tehdä!

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus ja asiakkaan kunnioittaminen ovat itsestään selviä asioita työssämme, ja nämä kuuluvat myös olennaisesti kinestetiikan ajatusmalliin.

kehitysvammaisen itsemääräämisoikeus ja kunnioittaminen kuuluvat olennaisesti kinestetiikan ajatusmalliin

Tutorkoulutuksen myötä sainkin kinestetiikan ilosanomaa vietyä onnistuneesti eteenpäin siten, että omasta työryhmästäni on tällä hetkellä neljä ohjaajaa kinestetiikan asiantuntijakoulutuksessa Savon ammattiopistossa. Maaperä oli otollinen, koska peruskurssin käyneitä työntekijöitä oli työryhmässä jo ennestään muutama, joten asian uudelleen lämmittely ja muistuttelu onnistuivat suhteellisen helposti.

Kun toimin tutorina esihenkilöroolissani, on sillä iso merkitys missä tahansa uuden asian käytäntöön saattamisessa. Kun esihenkilö on itse asiasta innostunut ja kokee asian tärkeäksi, innostus leviää ja toisetkin kiinnostuvat aiheesta.

Kinestetiikka on merkityksellistä sekä asiakkaan että työntekijän ja -antajan näkökulmasta. Jos aiemmin on esimerkiksi asiakkaan siirtotilanteisiin tarvittu kahden työntekijän panostus, pärjää nykyisin yksin.

Kiinnostus uudenlaiseen työskentelyotteeseen lisääntyy, kun työntekijä huomaa, että työaikaa riittää muuhunkin eikä oma työ keskeydy sen vuoksi, että hän auttaa toista työntekijää avutustilanteeseen. Niin koko työ muuttuu mielekkäämmäksi.

koko työ muuttuu mielekkäämmäksi

Savas-Säätiössä voinkin nyt jakaa osaamistani ja olla pohtimassa eri yksiköiden työryhmien kanssa heidän tarpeitaan kinestetiikan perehdyttämisessä.

Mielenkiinnolla odotan kuinka kinestetiikka valtaa meidän säätiössämme ajattelua asiakkaan parhaaksi ja työntekijöiden hyväksi.

Minna Tuomi
yksikönjohtaja Savas-Säätiö sr
kinestetiikkatutor

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kinestetiikka 1/2023 -lehdessä.
Lue koko lehti tästä linkistä! • (Lehden mobiiliversio)

Suomen Kinestetiikkayhdistys järjestää opintopäivän

KINESTETIIKKA KEHITYSVAMMATYÖSSÄ

3.10.2024 Seinäjoella. Kiinnostuitko?

Lue lisää ja ilmoittaudu!

Alueellinen täydennyskoulutus tutoreille ja kouluttajille

Kinestetiikkatutoreiden ja -kouluttajien täydennyskoulutuspäivä pidettiin tänä vuonna alueellisesti, eli kukin kinestetiikka-alue järjesti täydennyskoulutuksen itsenäisesti omalla alueellaan. Päivän ohjelmarunko oli kuitenkin kaikilla alueilla samanlainen. Alueellisen koulutuksen hyviä puolia ovat muun muassa se, että osallistujien matkat koulutukseen pysyvät kohtuullisina ja työskentely pienemmissä ryhmissä voi olla antoisampaa.

Kinestetiikka-alueiden täydennyskoulutustunnelmaan päästään alla olevien kuvakoosteiden myötä. Klikkaa kuvaa, niin kuvagalleria aukeaa koko ruudulle.

Kinestetiikkatutoreiden ja -kouluttajien täydennyskoulutuspäivä pidettiin tänä vuonna alueellisesti, eli kukin kinestetiikka-alue järjesti täydennyskoulutuksen itsenäisesti omalla alueellaan. Päivän ohjelmarunko oli kuitenkin kaikilla alueilla samanlainen. Alueellisen koulutuksen hyviä puolia ovat muun muassa se, että osallistujien matkat koulutukseen pysyvät kohtuullisina ja työskentely pienemmissä ryhmissä voi olla antoisampaa.

Kinestetiikka-alueiden täydennyskoulutustunnelmaan päästään alla olevien kuvakoosteiden myötä. Klikkaa kuvaa, niin kuvagalleria aukeaa koko ruudulle.

Etelän kine

Kaikkine

Komia kine

Pikinet


Kinestetiikka kehitysvammatyössä 3.10.2024 Seinäjoella

Suomen Kinestetiikkayhdistys ja
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue järjestävät
Seinäjoella 3.10.2024

Kinestetiikka kehitysvammatyössä
-opintopäivän

Aika:
torstai 3.10.2024

Paikka:
Eskoon tuki- ja osaamiskeskus, liikuntasali
Eskoontie 52, Seinäjoki

Hinta:
85 €/osallistuja. Hinta sisältää luentomateriaalin, todistuksen, lounaan ja kahvit.

Mahdollisen majoituksen järjestää ja maksaa osallistuja itse.


Opintopäivän ohjelma 3.10.2024

8.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi
9.00 Avauspuhe, Seppo Hauta
9.15 Kokemusasiantuntijat, Marika ja Juulie
9.45 Kommunikaatio, Anna-Mari Teivaanmäki
10.30 Vuorovaikutus, läsnäolo ja kosketus, Johanna Ala-Renko ja Seppo Hauta
11.30 Ruokatauko
12.15 Kinestetiikan jalkautuminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Miia Näppä ja Seppo Hauta
12.45 Kinestetiikan laatuyksikkö Pikkupihlaja
13.30 Kahvitauko
14.00 Kinestetiikka työ- ja päivätoiminnassa, Kaarisilta, Heli Syväoja ja Kristiina Jokimaasto
14.45 Päivän yhteenveto ja keskustelua
15.00 Hyvää kotimatkaa!

Opintopäivän esiintyjät

Seppo Hauta
Anna-Mari Teivaanmäki
Johanna Ala-Renko
Miia Näppä
Heli Syväoja
Kristiina Jokimaasto


Tupahoiva

Sertifikaatti voimassa 24.5.2027 astiLue lisää


Opinnäyte kinestetiikasta fysioterapiakoulutuksen linjalta

Kukka Ratilaisen opinnäytetyö Kinestetiikan toimintamallin käyttö Attendo Havulinnassa on julkaistu Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen linjalla (AMK).

Kukka Ratilaisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea Attendo Havulinnaa kehittämään kinestetiikan toimintamallin toteutumista hoivakodissa ja kartoittaa henkilökunnan toimintaa ja kokemuksia kinestetiikan käytöstä.

Ratilainen toteutti opinnäytteensä tutkimuksellisena kehittämistyönä ja keräsi aineiston puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla, jonka pohjalta hän teki aineistolähtöisen sisällönanalyysin.

Tulosten perusteella kinestetiikan käyttö Attendo Havulinnassa koetaan hyödyllisenä ja osana päivittäistä arkea. Haastateltavat kertoivat kinestetiikan käytöstä olevan hyötyä sekä asukkaille, työntekijöille että koko työyhteisölle. Erityisesti korostettiin seuraavia etuja:

  1. Asukkaiden hyvinvointi
    Kinestetiikan avulla asukkaat voivat ylläpitää ja parantaa omaa toimintakykyään. Tämä lisää heidän itsenäisyyttään ja elämänlaatuaan.
  2. Työntekijöiden hyvinvointi
    Fyysisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin paraneminen vähentää työn kuormittavuutta. Kinestetiikka auttaa myös ehkäisemään työperäisiä vammoja ja stressiä.
  3. Työyhteisön ilmapiiri
    Yhteisöllinen ja osallistava toimintamalli parantaa työyhteisön ilmapiiriä, lisää työntekijöiden motivaatiota ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Vaikka kinestetiikan käytöstä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä, tutkimuksessa ilmeni myös kehitystarpeita. Toimintamallin käyttöä voitaisiin parantaa kinestetiikkaa jatkuvasti kouluttamalla ja kertaamalla. Myös laajemmasta tutkimuksesta voisi olla hyötyä.


Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee Kukka Ratilaista tärkeästä opinnäytteestä!



Esperi Hoivakoti Otso

Sertifikaatti voimassa 20.5.2027 astiLue lisää


Kinestetiikka erikoissairaanhoidossa 21.11.2024

Kinestetiikka erikoissairaanhoidossa -opintopäivä järjestetään Tampereella 21.11.2024

Paikka:
Lapland Hotelli Tampere, Yliopistonkatu 44, Tampere.
Hotelli sijaitsee rautatieaseman lähellä kävelymatkan päässä.

Aika:
21.11.2024 klo 8.00–16.00 (varsinainen ohjelma alkaa kello 9.00)

Hinta:
130 €/henkilö. Hinta sisältää luentopäivän ohjelman ja materiaalin, lounaan, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä todistuksen.

OHJELMA

wdt_ID Kello Ohjelma Esiintyjä
1 8.00–9.15 Ilmoittautuminen ja aloituskahvit
2 9.15–9.30 Päivän avaus Virpi Hantikainen
esh, TtT, hoitotieteen dosentti, kinestetiikkakouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja
3 9.30–10.00 Vuorovaikutuksen fysiologia Fiia Gäddnäs
anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Keski-Pohjanmaan keskussairaala
4 10.00–10.30 Potilaan vierellä – olla niin läsnä kuin olla voi Catharina Alanko
esh, aoh, Vaasan keskussairaala teho-osasto
5 10.30–11.00 Omaisten rooli potilaan hoidossa. Rasite vai mahdollisuus? Päivi Peltola
tehohoitaja, OYS teho-osasto
6 11.00–12.00 Painehaavaumien ennaltaehkäisy – liikkumisen ja liikuttamisen tärkeys Kirsi Hagström
fysioterapeutti, kinestetiikkakouluttaja, Vaasan keskussairaala
7 12.00–13.00 Lounas
8 13.00–13.30 Hengitystä tukeva asentohoito Marja Klasila
tehohoitaja, kinestetiikkakouluttaja, OYS teho-osasto
9 13.30–14.15 Kinaesthetics in a multi-professional setting in a Spinal cord injury (SCI)
rehabilitation clinic
Christa Schwager
sh, kuntoutuksen asiantuntija ja kinestetiikkakouluttaja, Swiss Paraplegic centre, Sveitsi
10 14.15–14.45 Kahvi
11 14.45–15.15 Kinestetiikka vaativan kuntoutuksen potilaalla Niina Westerqvist
lähihoitaja ja kinestetiikkakouluttaja, Vaasan keskussairaala
12 15.15–15.45 Saattohoitopotilaan kohtaaminen: läsnäolo, kosketus ja liikkumisen tukeminen Virpi Hantikainen
esh, TtT, hoitotieteen dosentti, kinestetiikkakouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja
13 15.45–16.00 Päivän lopetus Virpi Hantikainen
Ilmoittaudu kinestetiikka erikoissairaanhoidossa -opintopäivään tästä!

8.00–9.15
Ilmoittautuminen ja aloituskahvit

9.15–9.30
Päivän avaus
Virpi Hantikainen
esh, TtT, hoitotieteen dosentti, kinestetiikkakouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja

9.30–10.00
Vuorovaikutuksen fysiologia
Fiia Gäddnäs
anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Keski-Pohjanmaan keskussairaala

10.00–10.30
Potilaan vierellä – olla niin läsnä kuin olla voi
Catharina Alanko
esh, aoh, Vaasan keskussairaala teho-osasto

10.30–11.00
Omaisten rooli potilaan hoidossa. Rasite vai mahdollisuus?
Päivi Peltola
tehohoitaja, OYS teho-osasto

11.00–12.00
Painehaavaumien ennaltaehkäisy – liikkumisen ja liikuttamisen tärkeys
Kirsi Hagström
fysioterapeutti, kinestetiikkakouluttaja, Vaasan keskussairaala

12.00–13.00
Lounas

13.00–13.30
Hengitystä tukeva asentohoito
Marja Klasila
tehohoitaja, kinestetiikkakouluttaja, OYS teho-osasto

13.30–14.15
Kinaesthetics in a multi-professional setting in a Spinal cord injury (SCI) rehabilitation clinic
Christa Schwager
sh, kuntoutuksen asiantuntija ja kinestetiikkakouluttaja, Swiss Paraplegic centre, Sveitsi

14.15–14.45
Kahvi

14.45–15.15
Kinestetiikka vaativan kuntoutuksen potilaalla
Niina Westerqvist
lähihoitaja ja kinestetiikkakouluttaja, Vaasan keskussairaala

15.15–15.45
Saattohoitopotilaan kohtaaminen: läsnäolo, kosketus ja liikkumisen tukeminen
Virpi Hantikainen
esh, TtT, hoitotieteen dosentti, kinestetiikkakouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja

15.45–16.00
Päivän lopetus
Virpi Hantikainen

Ilmoittaudu kinestetiikka erikoissairaanhoidossa -opintopäivälle tästä!

ESIINTYJÄT

Christa Schwager

Sveitsiläinen sairaanhoitaja ja hoitotyön asiantuntija Christa Schwager on kokenut kuntoutuksen asiantuntija ja kinestetiikkakouluttaja, joka on työskennellyt 30 vuoden ajan Swiss Paraplegic -keskuksessa Nottwilissa Sveitsissä. Kuntoutuksen asiantuntijana hän vastaa hoitotyön kehittämisestä kinestetiikan ja potilasopetuksen alalla. Kinestetiikkakouluttajana hän opettaa terveydenhuollon ammattilaisia Paraplegic-keskuksessa ja muualla. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös koulutusten ja kurssien järjestäminen potilaille ja heidän omaisilleen.

Christa Schwager on osallistunut useisiin Haiti-projekteihin, jotka on rahoitettu Sveitsin Paraplegic-säätiön toimesta. Tarkoituksena oli perustaa ja kehittää Pohjois-Haitin alueelle kuntoutusasema selkäydinvammaisille ja opettaa terveydenhuollon henkilökuntaa. Sveitsin Paraplegic-keskus Nottwil on Euroopan suurin selkäydinvammaisten kuntoutuskeskus, jossa on kahdeksan vuodeosastoa ja teho-osasto, yhteensä 180 vuodepaikkaa. Akuutti- ja kuntoutustehtävien lisäksi keskus on tunnettu Weaning-keskuksena. Yhdellä vuodeosastolla hoidetaan myös potilaita, joille on tehty vaikeita selkäydinleikkauksia ja ortopedisiä toimenpiteitä.

Virpi Hantikainen

Erikoissairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori, hoitotieteen dosentti ja kinestetiikkakouluttaja Virpi Hantikainen tutustui kinestetiikkaan Sveitsissä ja toi kinestetiikan Suomeen 1997. Hän on Suomen Kinestetiikkayhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hantikaisella on yli 40 vuoden kokemus hoitotyöstä sosiaali- ja terveysalan eri toimintaympäristöissä. Hän pitää vuosittain lukuisia erilaisia ja eritasoisia kinestetiikan koulutuksia eri puolilla Suomea, peruskursseista aina tutor- ja kouluttajakoulutuksiin asti.

Fiia Gäddnäs

Lääketieteen tohtori ja anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Fiia Gäddnäs työskentelee Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, joka on osa hyvinvointialue Soitea. Hänen akateeminen mielenkiintonsa on erityisesti keskittynyt vaikeasti sairaiden potilaiden kudosparanemiseen ja toipumisen edistämiseen. Gäddnäsilla on syvälliset tiedot peruselintoimintojen, elimistön puolustusreaktioiden ja kudosparanemisen fysiologiasta. Hänestä on kiehtovaa pysähtyä sen äärelle, miten hieno fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus ihminen onkaan.

Kinestetiikasta Gäddnäs kiinnostui etsiessään keinoja käyttää moniaistikanavaisia reittejä viestiä vaikeasti sairaiden ja tajunnan rajamailla olevien potilaiden kanssa ja edistää aktiivisesti autonomisen hermoston mahdollisuuksia tasapainottumiseen vakavan trauman tai sairastumisen jälkeen. Hän on saanut seurata kinestetiikan rantautumista teho-osastoille ja kokemukset menetelmän käytöstä ovat olleet hänestä erittäin rohkaisevia.

Kirsi Hagström

Kinestetiikkakouluttaja, fysioterapeutti sekä kinestetiikkayhdistyksen hallituksen jäsen Kirsi Hagström valmistui 1987 fysioterapeutiksi. Sen jälkeen hän muutti Sveitsiin ja kävi ensimmäiset kinestetiikan kurssinsa siellä. Viimeiset 20 vuotta Hagström on työskennellyt Vaasan Keskussairaalassa, ja tästä ajasta hän on toiminut 14 vuotta tehohoidon fysioterapeuttina.

Hagström on ollut mukana kehittämässä kinestetiikan toimintamallia Suomessa yhdistyksen perustamisajoista lähtien. Hänen pääpainonsa on kinestetiikan jalkauttamisessa ja kehittämisessä erikoissairaanhoidossa. Hagströmin erityinen mielenkiinnon ja sydämen asia on ollut tuoda ja kehittää kinestetiikan toimintamallia tehohoitoon. Vuodesta 2013 hän onkin pitänyt erityiskursseja tehohoidossa työskenteleville hoitajille ja terapeuteille.

Catharina Alanko

Erikoissairaanhoitaja ja apulaisosastonhoitaja Catharina Alanko toimii tehohoidon ja -valvonnan osastolla Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hän on toiminut Vaasan keskussairaalassa tehohoitajana vuodesta 1987 ja vuodesta 2010 apulaisosastonhoitajana. 1990-luvun alkupuolella hän oli muutaman vuoden sairaanhoidon opettajana. Kinestetiikka on Alangolle sydämen asia. Hän on ollut mukana kinestetiikan kehittämisessä ja jalkautumisessa omalla osastollaan vuodesta 2011. Alanko sanoo, että kinestetiikka on tärkeä toimintamalli ja tapa tehdä työtä potilaidemme hyväksi.

Niina Westerqvist

Niina Westerqvist on koulutukseltaan lähihoitaja ja valmistui kinestetiikkakouluttajaksi 2023.

Hänen kinestetiikkapolkunsa alkoi 9 vuotta sitten, kun hänen työkaverinsa kertoi ohimennen olleensa jollakin kiinnostavalla kurssilla ja näytti pari käytännön juttua. Westerqvististä tuntui heti, että hän haluaa kuulla heti lisää. Työkokemusta Westerqvistillä on terveydenhuollosta sairaalamaailmassa noin 15 vuotta. Hän on työskennellyt Vaasan keskussairaalassa eri sisätautiosastoilla sekä päivystysosastolla. Nykyisin hän työskentee vaativan kuntoutuksen osastolla, jossa kuntoutetaan kirurgisia ja neurologisia kuntoutujia.

Marja Klasila

Oululainen sairaanhoitaja Marja Klasila on ollut koko työuransa, yli 30 vuotta, OYS:n aikuispotilaiden teho- ja tehovalvontaosastolla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen myötä osasto on yhdistynyt tehohoitokeskukseksi, johon kuuluvat nykyisin myös valvontapotilaat ja lasten teho-osastot. Hoitotyön lisäksi Klasila toimii ergokorttikouluttajana ja kinestetiikan peruskurssin kouluttajana.

Päivi Peltola

Päivi Peltola on koulutukseltaan diakonissa-sairaanhoitaja. Työurallaan hän on ollut vanhustenhoidossa, anestesiahoitajana ja viimeiset 20 vuotta aikuisten teho-osastolla apulaisosastonhoitajana. Peltolan vastuualueena on ollut kuntouttava hoitotyö.

Vuonna 2015 hoitajien toivomuksesta hänen teho-osastollaan aloitettiin ensimmäinen kinestetiikkakoulutus, johon hän itsekin osallistui. Siitä lähtien hän on ollut vakuuttunut, että kinestetiikalla pystytään vastaamaan moniin tämän ajan haasteisiin. OYSin uuden sairaalan suunnittelussa keskeistä on potilaslähtöisyys, johon kuuluu myös omaisten ottaminen mukaan potilaan hoitoon. OYSissa on tästä tehty käytännön opas, jota Peltola esittelee luennossaan.


Artikkelia päivitetty 15.5.2024: lisätty Marja Klasilan ja Päivi Peltolan esittely.


Uusia tutoreita Savon ammattiopistosta

Savon ammattiopiston järjestämässä tutorkoulutuksessa valmistui 8.5.2024 kahdeksan uutta tutoria Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Lapin hyvinvointialueilta. Uudet tutorit aloittavat innokkaina tutortoiminnan omilla alueillaan.

Kuvassa takana vasemmalta:
Johanna Anetjärvi, Lapin hyvinvointialue; Virpi Hantikainen, tutoreiden kouluttaja; Pia Eronen, Savon ammattiopisto; Anu Talvitie, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue; Merja Partanen, Savon ammattiopisto ja Niina Väänänen, Pohjois-Savon hyvinvointialue.

Edessä vasemmalta:
Niina Alatalo, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue; Sirpa Simonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue; Miia Toivanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Raimo Lappalainen, kinestetiikkakouluttaja.

Suomen Kinestetiikkayhdistys
onnittelee lämpimästi
uusia tutoreita!


Artikkelia päivitetty 14.5.2024 Pia Erosen ja Merja Partasen työpaikan osalta (aiemmin Pohjois-Savon hyvinvointialue).