YAMK-opinnäyte kinestetiikasta
Maija Korvensolan YAMK-opinnäytetyö Kinestetiikan hyödyntäminen osana asukkaiden kuntoutumista edistävää hoitotyötä Helsingin Seniorisäätiössä Turun ammattikorkeakoulusta gerontologisen asiantuntijuuden koulutuksesta osoittaa, että kinestetiikka tukee ikääntyneiden kuntoutumista.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsingin Seniorisäätiössä tähän pyritään kinestetiikan voimavaralähtöisellä toimintamallilla, joka edistää vuorovaikutusta, yksilöllisyyttä ja asukkaiden omien voimavarojen hyödyntämistä.
Seniorisäätiössä tehdyn kehittämistyön tavoitteena oli lisätä kinestetiikan käyttöä osana kuntouttavaa hoitotyötä. Tutkimus perustui kirjallisuuskatsaukseen ja Webropol-kyselyyn, johon vastasivat kinestetiikan peruskurssin suorittaneet hoitajat. Tulokset osoittivat, että kinestetiikkaa hyödynnätään laajasti ja se parantaa asukkaiden toimintakykyä sekä yksilöllisyyden huomioimista. Henkilökunta koki fyysisen kuormituksen keventyneen ja eettisen kuormituksen vähentyneen.
Kinestetiikan laajempi käyttö voi parantaa sekä hoitajien työhyvinvointia että asukkaiden elämänlaatua.
Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee Maija Korvensolaa tästä tärkeästä työstä!

Väitös kinestetiikasta

Kinestetiikasta on julkaistu uusi väitöskirja Saksassa. Väittelijänä oli sveitsiläinen hoitotyön opettaja Andrea Renz.
Sveitsin St. Gallenin ammattikorkeakoulussa hoitotyön opettajana toimiva Andrea Renz väitteli tohtoriksi Saksassa Witten-Herdeckenin yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 18.12.2024. Väitöskirja aiheena oli ”Kinaesthetics as an Intervention to Reduce Challenging Behavior During the Support of Selected Life Activities in People with Dementia: Development of Complex Interventions”.
Tutkimus toteutettiin Sveitsissä, ja sen tavoitteena oli kehittää kinestetiikan toimintamalli ennalta ehkäisemään muistisairaiden asiakkaiden haastavaa käyttäytymistä, kun heitä avustetaan heidän päivittäisissä toiminnoissaan.
Tutkimusasetelma sisälsi kartoittavan kirjallisuuskatsauksen, kyselyn hoitoalan ammattilaisille, fokusryhmähaastatteluja kinestetiikkakouluttajien ja hoitoalan ammattilaisten kanssa sekä avustustilanteiden havainnointia. Tutkimuksessa kehitetty malli tarjoaa vankan perustan kinestetiikan soveltamiselle muistisairaiden asiakkaiden hoidossa. Tutkimus on saksankielinen monografia.
Lisätietoja tutkimuksesta: virpi.hantikainenbluewin.ch
Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee Andrea Renziä hienosta saavutuksesta!
Herzliche Gratulation Andrea!

Kinestetiikkayhdistyksen hallitus 2025
Suomen Kinestetiikkayhdistyksen uusi hallitus valittiin sääntömääräisessä syyskokouksessa 4.12.2024. Useamman vuoden samana pysyneeseen hallitukseen tuli tällä kertaa muutoksia.

Suomen Kinestetiikkayhdistyksen tuore hallitus koolla Helsingissä 25.1.2025. Kuvassa vasemmalta: Kirsi Hagström, Virpi Hantikainen, Jaana Ahonen, Arja Hälinen, Tuija Saastamoinen, Nelli Vihtonen ja Raimo Lappalainen. Kuva: Heli Ristilä.
Uusia jäseniä hallitukseen
Uusi hallitus kokoontui Helsingissä 25.1.2025 järjestäytymisen eli tehtäväjaon merkeissä. Uusia jäseniä hallituksessa ovat Jaana Ahonen ja Nelli Vihtonen sekä varajäsen Tuija Saastamoinen. Uusista jäsenistä Jaana on ollut aiemminkin hallituksessa ja palasi työhön parin vuoden tauon jälkeen.
Hallituksen työnjako
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Virpi Hantikainen, jolla on myös useita muita vastuita kinestetiikkatyössä. Varapuheenjohtajana aloittaa Jaana Ahonen, jonka vastuulla on lisäksi tapahtumien koordinointi. Hallituksen sihteeriksi valittiin Arja Hälinen, joka on vastuussa myös blogista ja toimii kotihoidon kontaktina. Taloudenhoitajaksi valittiin Raimo Lappalainen, joka Virpin tapaan on ollut yhdistyksen hallituksessa sen perustamisesta lähtien. Raimo osallistuu myös oppimateriaalien kehittämiseen. Kirsi Hagström jatkaa hallituksessa erityisesti erikoissairaanhoidon kontaktina. Anna Ylimäen alana on kinestetiikan aluetoiminnan kehittäminen. Nelli Vihtonen aloittaa hallitustyöskentelynsä sosiaalisen median parissa ja Tuija Saastamoinen osallistuu blogin ylläpitämiseen.
Hallituksen järjestäytymiskokoukseen osallistui vieraana yhdistyksen järjestösihteeri Heli Ristilä, joka pitää hallituksen perillä jokapäiväisistä käytännön asioista, kuten materiaali- ja todistusliikenteestä, laskutuksesta ja tiedottamisesta.
Kinestetiikan näkymät tälle vuodelle
Järjestäytymiskokouksessa keskusteltiin tehtäväjaon lisäksi kinestetiikan tulevaisuuden näkymistä ja suunniteltiin alustavasti kinestetiikan opintopäivää syyskuulle. Tästä tiedotetaan enemmän myöhemmin. Keskustelua käytiin myös muun muassa oppimateriaalien kehittämisestä, käynnissä olevista opinnäytetöistä, aluetoiminnasta ja yhdistyksen kumppanuuksista. Kinestetiikan näkymät ovat varsin positiiviset ja toiminta kehittyy kaikilla aloilla. Huolen aiheitakin silti oli, näistä vakavimpana tavaramerkkirikkomukset. Kinestetiikka® on rekisteröity tavaramerkki, jota ei saa käyttää perusteetta. Jotkin yritykset ja oppilaitokset ovat kuitenkin perusteetta mainostaneet tarjoavansa kinestetiikkaosaamista tai -opetusta, mikä on selkeä tavaramerkkirikkomus. Hallitus oli yksimielinen siitä, että näihin tullaan puuttumaan systemaattisesti.
Yhdistys jatkaa tänäkin vuonna tehtäväänsä, kinestetiikan kehittämistä ja edistämistä Suomessa, useilla aloilla ja monin tavoin.
Vuorovaikutuksen fysiologiaa
Hyvässä hoitosuhteessa on oleellista, että lääkäri tai hoitaja osaa vuorovaikutuksen kautta eläytyä potilaan kokemukseen, ottaa vastaan sairauden ja sen hoidon aiheuttamat tunteet ja luoda turvallisen ilmapiirin, jossa potilas voi kertoa huolistaan ja tunteistaan. On tärkeää pysähtyä potilaan asian äärelle niin, että potilaalle tulee kokemus nähdyksi ja ymmärretyksi tulemisesta.

Vähintään yhtä tärkeää on rohkaista potilasta näkemään ja ottamaan käyttöön ne voimavarat ja mahdollisuudet, joita kussakin tilanteessa sairaudesta huolimatta on. Välittäminen ja arvostaminen ovat kaksi välttämätöntä edellytystä toimivalle hoitosuhteelle.
Vuorovaikutuksen haasteet
Käytännön työhön tuotuna nämä jalot periaatteet eivät olekaan aina niin yksinkertaisia tai helposti toteutettavissa olevia.
Työssäni anestesiologian- ja tehohoidon erikoislääkärinä löydän itseni usein hyvin haastavistakin vuorovaikutustilanteista. Voi olla kyse pelkäävän lapsen luottamuksen voittamisesta, kriittisesti sairastuneen potilaan tilan vakauttamisesta tai vaikka vaikeiden eettisten kysymysten pohtimisesta teho-osastolla potilaan ja omaisten kanssa. Potilas voi olla muistisairas, traumatisoitunut, päihtynyt, vieraskielinen, tajunnan rajamailla tai hänellä voi olla puutteelliset aistit. Joskus potilas voi olla niin järkyttynyt tai pelokas, että on vaikea saada rauhoittavaa ja lohduttavaa viestiä perille.
Näissä tilanteissa on hyödyllistä ymmärtää, miten vuorovaikutus hermostollisesti rakentuu ja minkälaisia käytännön keinoja voi hyödyntää eteenpäin pääsemiseksi.
Turvan tunteella on neurofysiologinen perusta
Autonominen hermojärjestelmä huolehtii monista peruselintoiminnoista. Järjestelmä reagoi ympäristön ja henkilön sisäisiin aistihavaintoihin keskushermostotasolla. Se toimii alati turvallisuutta ja elintoimintojen tasapainoa arvioiden.
Autonomisen hermoston osuutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on pyritty kuvaamaan polyvagaalisen teorian avulla (S. Porges). Siinä autonominen hermosto jaotellaan evolutiivisesti vanhimmasta uusimpaan dorsaaliseen vagaaliseen, sympaattiseen ja ventraaliseen vagaaliseen hermojärjestelmään.
Keskeisenä käsitteenä teoriassa on myös yhteissäätely tai resiprokaalinen vuorovaikutus, jolla kuvataan ihmisen biologista perustarvetta liittyä toisiin yksilöihin ja säädellä omaa toimintaansa suhteessa toisiin ihmisiin. Hermostollisesti ihminen siis skannaa turvan tunnetta toisista ihmisistä: kasvojen ilmeistä, äänen sävyistä, hengityksestä, sykkeestä ja liikkeestä.
Turvan tunne on yksilöllinen kokemus autonomisen hermoston tilasta, jossa ventraaliset vagaaliset reitit ovat aktiiviset ja mahdollistavat kasvu- ja korjausprosesseja. Uhkan kokemus, stressi ja ahdistuneisuus puolestaan kertovat autonomisen hermoston epätasapainosta ja puolustusreaktioiden aktivoitumisesta.
Toimiva hermostollinen yhteissäätely mahdollistaa luottamukselliset ihmissuhteet, vastavuoroisuuden, kasvun ja optimaalisen tilan suorituskyvyn ja terveyden optimoimiselle.
Kinestetiikka yhteissäätelyn keinona
Kinestetiikka on mielestäni tällaista yhteissäätelyä parhaimmillaan. Aistitoimintojen monipuolinen hyödyntäminen ja ympäristön optimointi auttavat saavuttamaan otollisen olotilan terapeuttisen vuorovaikutuksen syntymiselle.
Avustettavaa kunnioittava kohtaaminen lähtee siitä, että tämän tarpeita, pyrkimyksiä ja motiiveja kuunnellaan ja annetaan tarvittava aika tilanteen hahmottamiselle. Tästä lähtökohdasta yhteinen tekeminen ja liike tuntuu merkitykselliseltä ja voimaannuttavalta.
Avustettavalle syntyy kokemus kuulluksi tulemisesta ja pystyvyydestä rajoitteista tai avuntarpeesta huolimatta. Syntyy yhteinen kokemus tekemisen merkityksellisyydestä ja yhdessä oppimisesta.
Mikä sitten onkaan kunkin terapeuttisen kohtaamisen tarkoitus ja päämäärä, kinestetiikan avulla matka sen saavuttamiseksi on huomattavasti kevyempi ja hauskempi niin avustettavan kuin avustajan kannalta.
Fiia Gäddnäs
anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Hyvää joulua!

Suomen Kinestetiikkayhdistys kiittää tutoreita, kouluttajia ja yhteistyökumppaneita sekä jäseniämme, kummejamme ja muita tukijoitamme tästä vuodesta.Yhdistys toivottaa leppoisaa ja rentouttavaa joulunaikaa kaikille niin koteihin kuin työpaikoillekin.
Onnea, iloa ja menestystä vuodelle 2025!
Yhdistyksen toimisto on suljettuna 19.12.2024–8.1.2025.
Kinestetiikkavuoden päätteeksi
Vuosi 2024 on jo loppusuoralla. Nyt on hyvä hetki pysähtyä hengähtämään, katsoa taaksepäin ja suunnata katse tulevaan.
Suomen Kinestetiikkayhdistyksen tavoite – edistää ihmisarvoista, yksilön voimavaroja arvostavaa toimintakulttuuria sosiaali- ja terveysalalla – on tänäkin vuonna ohjannut kaikkia toimiamme. Tämä arvokas tavoite ei ole vain sanoja; se on konkretisoitunut monella tapaa sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa.


Kulunut vuosi on ollut täynnä muutoksia, haasteita ja mahdollisuuksia.
Hyvinvointialueiden rakenteet muotoutuvat edelleen, ja resurssipulasta on puhuttu paljon. Juuri tällaisina aikoina kinestetiikan periaatteet tarjoavat kestävän perustan inhimilliselle ja laadukkaalle toiminnalle. Työskentelemme Kinestetiikkayhdistyksessä ahkerasti sen eteen, että nämä arvot juurtuvat syvälle kaikkeen hoito- ja hoivatyöhön. Mutta tämä ei ole yksin tehtävää – tarvitsemme teitä kaikkia! Yhdessä ammattilaisten, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden voimin voimme rakentaa entistä parempaa huomista.
voimme rakentaa entistä parempaa huomista
Katseemme siintää jo vuodessa 2025. Tulevana vuonna jatkamme työtä hyvinvointialueilla ja yksityisellä sektorilla. Samalla keskitymme tukemaan jäsenistöämme, kouluttajiamme ja tutoreitamme sekä kehittämään omaa osaamistamme yhdistyksen hallituksen sisällä. Keväällä pidettävä sääntömääräinen kevätkokous on erinomainen tilaisuus vaikuttaa yhdistyksen tulevaisuuteen – toivon, että näemme siellä runsain joukoin!
Haluan esittää syvimmät kiitokseni pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstänne Suomen Kinestetiikkayhdistyksen hallituksessa nyt, kun olette jättäneet hallitustyöskentelyn, Minna Sulanen, Seppo Hauta ja Kirsi Myller-Pirinen. Kaikkea hyvää tuleviin haasteisiin ja seikkailuihin! Uusi yhdistyksen hallitus järjestäytyy tammikuussa, ja silloin saamme toivottaa hallitukseen kinestetiikkatutor Nelli Vihtosen sekä kinestetiikkakouluttajat Tuija Saastamoisen ja Jaana Ahosen. Odotan innokkaana, millaisia asioita uudet hallituksen jäsenet kinestetiikan parissa työskentelyyn tuovat.
Lämmin kiitos teille kaikille jäsenille, kouluttajille ja tutoreille kuluneesta vuodesta ja arvokkaasta työstänne kinestetiikan parissa. Olemme yhdessä todistaneet, että mahdoton on vain mielipide. Jokainen askel vie meitä kohti inhimillisempää hoivaa ja yhteiskuntaa, jossa jokaisen oikeudet ja voimavarat huomioidaan.
Valoisaa loppuvuotta ja innostavaa alkavaa vuotta 2025!
Kohtaamme jälleen kinestetiikan hengessä, ihmisarvoa ja voimavaroja kunnioittaen.
Virpi Hantikainen
Terveystieteiden tohtori, dosentti, kinestetiikkakouluttaja,
Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja

Tämä blogikirjoitus on tiivistelmä Kinestetiikka 3/2024 -lehdessä julkaistusta puheenjohtajapalstan kirjoituksesta.
Alkuperäisen jutun voit lukea tästä linkistä.
Tämä blogikirjoitus on tiivistelmä Kinestetiikka 3/2024 -lehdessä julkaistusta puheenjohtajapalstan kirjoituksesta.
Alkuperäisen jutun voit lukea tästä linkistä.