Opinnäyte kinestetiikasta fysioterapiakoulutuksen linjalta

Kukka Ratilaisen opinnäytetyö Kinestetiikan toimintamallin käyttö Attendo Havulinnassa on julkaistu Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen linjalla (AMK).

Kukka Ratilaisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea Attendo Havulinnaa kehittämään kinestetiikan toimintamallin toteutumista hoivakodissa ja kartoittaa henkilökunnan toimintaa ja kokemuksia kinestetiikan käytöstä.

Ratilainen toteutti opinnäytteensä tutkimuksellisena kehittämistyönä ja keräsi aineiston puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla, jonka pohjalta hän teki aineistolähtöisen sisällönanalyysin.

Tulosten perusteella kinestetiikan käyttö Attendo Havulinnassa koetaan hyödyllisenä ja osana päivittäistä arkea. Haastateltavat kertoivat kinestetiikan käytöstä olevan hyötyä sekä asukkaille, työntekijöille että koko työyhteisölle. Erityisesti korostettiin seuraavia etuja:

  1. Asukkaiden hyvinvointi
    Kinestetiikan avulla asukkaat voivat ylläpitää ja parantaa omaa toimintakykyään. Tämä lisää heidän itsenäisyyttään ja elämänlaatuaan.
  2. Työntekijöiden hyvinvointi
    Fyysisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin paraneminen vähentää työn kuormittavuutta. Kinestetiikka auttaa myös ehkäisemään työperäisiä vammoja ja stressiä.
  3. Työyhteisön ilmapiiri
    Yhteisöllinen ja osallistava toimintamalli parantaa työyhteisön ilmapiiriä, lisää työntekijöiden motivaatiota ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Vaikka kinestetiikan käytöstä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä, tutkimuksessa ilmeni myös kehitystarpeita. Toimintamallin käyttöä voitaisiin parantaa kinestetiikkaa jatkuvasti kouluttamalla ja kertaamalla. Myös laajemmasta tutkimuksesta voisi olla hyötyä.


Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee Kukka Ratilaista tärkeästä opinnäytteestä!



Kinestetiikka erikoissairaanhoidossa 21.11.2024

Kinestetiikka erikoissairaanhoidossa -opintopäivä järjestetään Tampereella 21.11.2024

Paikka:
Lapland Hotelli Tampere, Yliopistonkatu 44, Tampere.
Hotelli sijaitsee rautatieaseman lähellä kävelymatkan päässä.

Aika:
21.11.2024 klo 8.00–16.00 (varsinainen ohjelma alkaa kello 9.00)

Hinta:
130 €/henkilö. Hinta sisältää luentopäivän ohjelman ja materiaalin, lounaan, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä todistuksen.

OHJELMA

wdt_ID Kello Ohjelma Esiintyjä
1 8.00–9.15 Ilmoittautuminen ja aloituskahvit
2 9.15–9.30 Päivän avaus Virpi Hantikainen
esh, TtT, hoitotieteen dosentti, kinestetiikkakouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja
3 9.30–10.00 Vuorovaikutuksen fysiologia Fiia Gäddnäs
anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Keski-Pohjanmaan keskussairaala
4 10.00–10.30 Potilaan vierellä – olla niin läsnä kuin olla voi Catharina Alanko
esh, aoh, Vaasan keskussairaala teho-osasto
5 10.30–11.00 Omaisten rooli potilaan hoidossa. Rasite vai mahdollisuus? Päivi Peltola
tehohoitaja, OYS teho-osasto
6 11.00–12.00 Painehaavaumien ennaltaehkäisy – liikkumisen ja liikuttamisen tärkeys Kirsi Hagström
fysioterapeutti, kinestetiikkakouluttaja, Vaasan keskussairaala
7 12.00–13.00 Lounas
8 13.00–13.30 Hengitystä tukeva asentohoito Marja Klasila
tehohoitaja, kinestetiikkakouluttaja, OYS teho-osasto
9 13.30–14.15 Kinaesthetics in a multi-professional setting in a Spinal cord injury (SCI)
rehabilitation clinic
Christa Schwager
sh, kuntoutuksen asiantuntija ja kinestetiikkakouluttaja, Swiss Paraplegic centre, Sveitsi
10 14.15–14.45 Kahvi
11 14.45–15.15 Kinestetiikka vaativan kuntoutuksen potilaalla Niina Westerqvist
lähihoitaja ja kinestetiikkakouluttaja, Vaasan keskussairaala
12 15.15–15.45 Saattohoitopotilaan kohtaaminen: läsnäolo, kosketus ja liikkumisen tukeminen Virpi Hantikainen
esh, TtT, hoitotieteen dosentti, kinestetiikkakouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja
13 15.45–16.00 Päivän lopetus Virpi Hantikainen
Ilmoittaudu kinestetiikka erikoissairaanhoidossa -opintopäivälle tästä!

8.00–9.15
Ilmoittautuminen ja aloituskahvit

9.15–9.30
Päivän avaus
Virpi Hantikainen
esh, TtT, hoitotieteen dosentti, kinestetiikkakouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja

9.30–10.00
Vuorovaikutuksen fysiologia
Fiia Gäddnäs
anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Keski-Pohjanmaan keskussairaala

10.00–10.30
Potilaan vierellä – olla niin läsnä kuin olla voi
Catharina Alanko
esh, aoh, Vaasan keskussairaala teho-osasto

10.30–11.00
Omaisten rooli potilaan hoidossa. Rasite vai mahdollisuus?
Päivi Peltola
tehohoitaja, OYS teho-osasto

11.00–12.00
Painehaavaumien ennaltaehkäisy – liikkumisen ja liikuttamisen tärkeys
Kirsi Hagström
fysioterapeutti, kinestetiikkakouluttaja, Vaasan keskussairaala

12.00–13.00
Lounas

13.00–13.30
Hengitystä tukeva asentohoito
Marja Klasila
tehohoitaja, kinestetiikkakouluttaja, OYS teho-osasto

13.30–14.15
Kinaesthetics in a multi-professional setting in a Spinal cord injury (SCI) rehabilitation clinic
Christa Schwager
sh, kuntoutuksen asiantuntija ja kinestetiikkakouluttaja, Swiss Paraplegic centre, Sveitsi

14.15–14.45
Kahvi

14.45–15.15
Kinestetiikka vaativan kuntoutuksen potilaalla
Niina Westerqvist
lähihoitaja ja kinestetiikkakouluttaja, Vaasan keskussairaala

15.15–15.45
Saattohoitopotilaan kohtaaminen: läsnäolo, kosketus ja liikkumisen tukeminen
Virpi Hantikainen
esh, TtT, hoitotieteen dosentti, kinestetiikkakouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen puheenjohtaja

15.45–16.00
Päivän lopetus
Virpi Hantikainen

Ilmoittaudu kinestetiikka erikoissairaanhoidossa -opintopäivälle tästä!

ESIINTYJÄT

Christa Schwager

Sveitsiläinen sairaanhoitaja ja hoitotyön asiantuntija Christa Schwager on kokenut kuntoutuksen asiantuntija ja kinestetiikkakouluttaja, joka on työskennellyt 30 vuoden ajan Swiss Paraplegic -keskuksessa Nottwilissa Sveitsissä. Kuntoutuksen asiantuntijana hän vastaa hoitotyön kehittämisestä kinestetiikan ja potilasopetuksen alalla. Kinestetiikkakouluttajana hän opettaa terveydenhuollon ammattilaisia Paraplegic-keskuksessa ja muualla. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös koulutusten ja kurssien järjestäminen potilaille ja heidän omaisilleen.

Christa Schwager on osallistunut useisiin Haiti-projekteihin, jotka on rahoitettu Sveitsin Paraplegic-säätiön toimesta. Tarkoituksena oli perustaa ja kehittää Pohjois-Haitin alueelle kuntoutusasema selkäydinvammaisille ja opettaa terveydenhuollon henkilökuntaa. Sveitsin Paraplegic-keskus Nottwil on Euroopan suurin selkäydinvammaisten kuntoutuskeskus, jossa on kahdeksan vuodeosastoa ja teho-osasto, yhteensä 180 vuodepaikkaa. Akuutti- ja kuntoutustehtävien lisäksi keskus on tunnettu Weaning-keskuksena. Yhdellä vuodeosastolla hoidetaan myös potilaita, joille on tehty vaikeita selkäydinleikkauksia ja ortopedisiä toimenpiteitä.

Virpi Hantikainen

Erikoissairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori, hoitotieteen dosentti ja kinestetiikkakouluttaja Virpi Hantikainen tutustui kinestetiikkaan Sveitsissä ja toi kinestetiikan Suomeen 1997. Hän on Suomen Kinestetiikkayhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hantikaisella on yli 40 vuoden kokemus hoitotyöstä sosiaali- ja terveysalan eri toimintaympäristöissä. Hän pitää vuosittain lukuisia erilaisia ja eritasoisia kinestetiikan koulutuksia eri puolilla Suomea, peruskursseista aina tutor- ja kouluttajakoulutuksiin asti.

Fiia Gäddnäs

Lääketieteen tohtori ja anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Fiia Gäddnäs työskentelee Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, joka on osa hyvinvointialue Soitea. Hänen akateeminen mielenkiintonsa on erityisesti keskittynyt vaikeasti sairaiden potilaiden kudosparanemiseen ja toipumisen edistämiseen. Gäddnäsilla on syvälliset tiedot peruselintoimintojen, elimistön puolustusreaktioiden ja kudosparanemisen fysiologiasta. Hänestä on kiehtovaa pysähtyä sen äärelle, miten hieno fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus ihminen onkaan.

Kinestetiikasta Gäddnäs kiinnostui etsiessään keinoja käyttää moniaistikanavaisia reittejä viestiä vaikeasti sairaiden ja tajunnan rajamailla olevien potilaiden kanssa ja edistää aktiivisesti autonomisen hermoston mahdollisuuksia tasapainottumiseen vakavan trauman tai sairastumisen jälkeen. Hän on saanut seurata kinestetiikan rantautumista teho-osastoille ja kokemukset menetelmän käytöstä ovat olleet hänestä erittäin rohkaisevia.

Kirsi Hagström

Kinestetiikkakouluttaja, fysioterapeutti sekä kinestetiikkayhdistyksen hallituksen jäsen Kirsi Hagström valmistui 1987 fysioterapeutiksi. Sen jälkeen hän muutti Sveitsiin ja kävi ensimmäiset kinestetiikan kurssinsa siellä. Viimeiset 20 vuotta Hagström on työskennellyt Vaasan Keskussairaalassa, ja tästä ajasta hän on toiminut 14 vuotta tehohoidon fysioterapeuttina.

Hagström on ollut mukana kehittämässä kinestetiikan toimintamallia Suomessa yhdistyksen perustamisajoista lähtien. Hänen pääpainonsa on kinestetiikan jalkauttamisessa ja kehittämisessä erikoissairaanhoidossa. Hagströmin erityinen mielenkiinnon ja sydämen asia on ollut tuoda ja kehittää kinestetiikan toimintamallia tehohoitoon. Vuodesta 2013 hän onkin pitänyt erityiskursseja tehohoidossa työskenteleville hoitajille ja terapeuteille.

Catharina Alanko

Erikoissairaanhoitaja ja apulaisosastonhoitaja Catharina Alanko toimii tehohoidon ja -valvonnan osastolla Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hän on toiminut Vaasan keskussairaalassa tehohoitajana vuodesta 1987 ja vuodesta 2010 apulaisosastonhoitajana. 1990-luvun alkupuolella hän oli muutaman vuoden sairaanhoidon opettajana. Kinestetiikka on Alangolle sydämen asia. Hän on ollut mukana kinestetiikan kehittämisessä ja jalkautumisessa omalla osastollaan vuodesta 2011. Alanko sanoo, että kinestetiikka on tärkeä toimintamalli ja tapa tehdä työtä potilaidemme hyväksi.

Niina Westerqvist

Niina Westerqvist on koulutukseltaan lähihoitaja ja valmistui kinestetiikkakouluttajaksi 2023.

Hänen kinestetiikkapolkunsa alkoi 9 vuotta sitten, kun hänen työkaverinsa kertoi ohimennen olleensa jollakin kiinnostavalla kurssilla ja näytti pari käytännön juttua. Westerqvististä tuntui heti, että hän haluaa kuulla heti lisää. Työkokemusta Westerqvistillä on terveydenhuollosta sairaalamaailmassa noin 15 vuotta. Hän on työskennellyt Vaasan keskussairaalassa eri sisätautiosastoilla sekä päivystysosastolla. Nykyisin hän työskentee vaativan kuntoutuksen osastolla, jossa kuntoutetaan kirurgisia ja neurologisia kuntoutujia.

Marja Klasila

Oululainen sairaanhoitaja Marja Klasila on ollut koko työuransa, yli 30 vuotta, OYS:n aikuispotilaiden teho- ja tehovalvontaosastolla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen myötä osasto on yhdistynyt tehohoitokeskukseksi, johon kuuluvat nykyisin myös valvontapotilaat ja lasten teho-osastot. Hoitotyön lisäksi Klasila toimii ergokorttikouluttajana ja kinestetiikan peruskurssin kouluttajana.

Päivi Peltola

Päivi Peltola on koulutukseltaan diakonissa-sairaanhoitaja. Työurallaan hän on ollut vanhustenhoidossa, anestesiahoitajana ja viimeiset 20 vuotta aikuisten teho-osastolla apulaisosastonhoitajana. Peltolan vastuualueena on ollut kuntouttava hoitotyö.

Vuonna 2015 hoitajien toivomuksesta hänen teho-osastollaan aloitettiin ensimmäinen kinestetiikkakoulutus, johon hän itsekin osallistui. Siitä lähtien hän on ollut vakuuttunut, että kinestetiikalla pystytään vastaamaan moniin tämän ajan haasteisiin. OYSin uuden sairaalan suunnittelussa keskeistä on potilaslähtöisyys, johon kuuluu myös omaisten ottaminen mukaan potilaan hoitoon. OYSissa on tästä tehty käytännön opas, jota Peltola esittelee luennossaan.


Artikkelia päivitetty 15.5.2024: lisätty Marja Klasilan ja Päivi Peltolan esittely.


Uusia tutoreita Savon ammattiopistosta

Savon ammattiopiston järjestämässä tutorkoulutuksessa valmistui 8.5.2024 kahdeksan uutta tutoria Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Lapin hyvinvointialueilta. Uudet tutorit aloittavat innokkaina tutortoiminnan omilla alueillaan.

Kuvassa takana vasemmalta:
Johanna Anetjärvi, Lapin hyvinvointialue; Virpi Hantikainen, tutoreiden kouluttaja; Pia Eronen, Savon ammattiopisto; Anu Talvitie, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue; Merja Partanen, Savon ammattiopisto ja Niina Väänänen, Pohjois-Savon hyvinvointialue.

Edessä vasemmalta:
Niina Alatalo, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue; Sirpa Simonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue; Miia Toivanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Raimo Lappalainen, kinestetiikkakouluttaja.

Suomen Kinestetiikkayhdistys
onnittelee lämpimästi
uusia tutoreita!


Artikkelia päivitetty 14.5.2024 Pia Erosen ja Merja Partasen työpaikan osalta (aiemmin Pohjois-Savon hyvinvointialue).


Yhdistyksen kevätkokous 2024

Suomen Kinestetiikkayhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 25.4.2024 kello 18.

Suomen Kinestetiikka-yhdistyksen sääntö-määräinen kevätkokous pidetään torstaina 25.4.2024 kello 18.

Kokous pidetään Teams-yhteyden välityksellä.

Kokous pidetään Teams-yhteyden välityksellä.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat

  1. kokouksen avaus
  2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien valinta, tarvittaessa myös kahden ääntenlaskijan valinta
  3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  5. tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen esittely sekä toiminnantarkastajien lausunto
  6. päättäminen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. muiden esille tulevien asioiden käsittely
  8. kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan kokoukseen voi osallistua – jos hallitus tai yhdistyksen kokous niin päättää – myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Jäsen! Saat kutsun Teams-kokoukseen, kun lähetät ilmoittautumisesi sähköpostitse toimistokinestetiikka.fi viimeistään 24.4.2024.

Kokoukseen toivotaan runsasta osanottoa. Tule mukaan vaikuttamaan yhdistyksen asioihin!


Kinestetiikka ja työn mielekkyys

Pidin Kehittyvä vanhustyö -tapahtumassa Espoon Dipolissa tietoiskun aiheesta kinestetiikka ja työn mielekkyys. Väitin omastakin kokemuksestani, että kinestetiikka lisää työn mielekkyyttä.

Mistä työn mielekkyys koostuu?

Mitkä asiat sitten vaikuttavat työn mielekkyyteen? Etsin taustatietoa aiheesta ja löysinkin Työterveyslaitoksen sivulta hyvin koostettuna tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn ja sitä kautta työn mielekkyyteen.

Minna Sulanen kinestetiikkakouluttaja, fysioterapeutti

Työterveyslaitos kuvaa työkykyä talon muodossa. Työkyky muodostuu tässä mallissa neljästä kerroksesta, mutta myös toimintaympäristö, perhe ja lähiyhteisö kuuluvat olennaisena osana työkykyyn.

Nämä ovat ilman muuta tärkeitä tekijöitä, mutta ajattelen myös, että kun omaa työtä pystyy kehittämään – kun on osaamista –se lisää oman työn hallinnan tunnetta. Työn mielekkyyttä lisää huomattavasti, jos työntekijä kokee, että hänen työllään on merkitystä ja että hän on osa jotain merkityksellistä kokonaisuutta, jolla on yhteiset tavoitteet. Tietenkin myös palkkauksella sekä muilla työhön liittyvillä käytännön asioilla on merkitystä työhyvinvointiin.

Miten sitten kinestetiikka voisi liittyä työkykyyn, työn mielekkyyteen ja edelleen työhyvinvointiin?

Evelin Vlahopoulou toteaa opinnäytetyössään Voimavaralähtöinen toimintamalli työhyvinvointia edistävänä toimintatapana (2021):

[Kinestetiikan ansiosta t]yöhyvinvoinnin osalta todettiin myös fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähenemistä. Tavoitteellisen toiminnan motivoidessa yksilöt nähtiin ’’tiimiytyvän’’ henkilöstön vaihtuvuudesta huolimatta. Ammattitaidon ja talenttiuuden tunne todettiin kasvavan, mikä loi turvallisuuden tunnetta ja mielekkyyttä työntekoon.

Kinestetiikan toimintamallissa keskiössä on ympäristö – fyysinen ja sosiaalinen ympäristö ja asenneympäristö. Myös ympäristö vaikuttaa työn mielekkyyteen suuresti.
Kinestetiikan toimintamallin myötä arvostus omaa työtä ja ammattia kohtaan lisääntyy. Kun kohtaa niin työkaverit kuin asiakkaatkin arvostavasti, vuorovaikutustilanteet työssä parantuvat.

Työstä saatava hyvä palaute vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, kuten Vlahopouloukin aiemmin mainitussa opinnäytteessään toteaa:

Yksi merkittävimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, joita hoitajat toivat esiin valmennuspajoissa ja kirjasivat pitämäämme edistymispäiväkirjaan, olivat asukkailta tulleet positiiviset palautteet ja merkit heidän toimintakykynsä ja hyvinvointinsa edistymisestä.

Lue Evelin Vlahopouloun opinnäyte tästä linkistä [PDF].

Kun työntekijä tietää, miten ihmisen keho toimii, ja ymmärtää, mikä merkitys toimivalla vuorovaikutuksella hoitotyössä on, hän voi luottaa omiin taitoihinsa ja osaamiseensa. Silloin hän myös uskaltaa olla työssään luovempi ja voi toimia avustettavan kanssa yhdessä, tasa-arvoisesti. Työntekijä ei ole enää pelkästään auttaja vaan osallistuja ja mahdollistaja – ja avustettava voi olla hänen opettajansa.

Arvostava kohtaaminen niin asiakkaiden kuin työkavereiden kanssa lisää siis itsestäänselvästi työhyvinvointia, mutta se voi lisätä myös elämänlaatua yleisemminkin.
Psykologi Pekka Tölli toteaakin Ylen artikkelissa (21.1.2024):

Arvostava kohtaaminen voi jopa pidentää elinikää.

Tölli jatkaa ajatusta:

Sairastumme, jos meitä ei nähdä, kuulla tai hyväksytä sellaisina kuin olemme.

Lue koko juttu tästä linkistä.

Tämä pätee meihin kaikkiin, niin työssä kuin asiakkaanakin.

Minna Sulanen
fysioterapeutti, kinestetiikkakouluttaja


Henkilö kävelee pois päin talvisella tiellä, koira juoksee hänen edellään. Kuvituskuva.

Tavoitteet kuntoutumiselle

Kuntoutumista tapahtuu parhaiten, kun kuntoutumiselle on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden on hyvä olla kuntoutujan eli asiakkaan omia. Omaiset, hoitajat ja kuntoutuksen ammattilaiset voivat olla tukena tavoitteiden asettamisessa. Asiakkaan tunteminen on tässä avuksi. Tavoitteet kannattaa pilkkoa pienempiin osiin, ja isompaa tavoitetta kohti on hyvä mennä välitavoitteiden kautta. Lisäksi tarvitaan uskoa siihen, että onnistuminen on mahdollista.

Arja Hälinen, kinestetiikkakouluttaja

onnistuminen on mahdollista

Työssäni kotiin annettavissa palveluissa olen ollut usein miettimässä yhdessä asiakkaan kanssa, mitkä asiat häntä motivoisivat kuntoutumaan ja mitä tavoitteita hänellä olisi.

Useimmiten tavoitteet liittyvät asiakkaan arkeen ja päivittäiseen elämään. Hyvin usein isona tavoitteena on ollut halu asua edelleen omassa kodissa. Välitavoitteiksi on silloin voitu miettiä, minkä asioiden pitää onnistua, jotta kotona asuminen olisi turvallista ja mahdollista. Kävelyn ja itsenäisen liikkumisen tavoitteena on voinut olla halu käydä itsenäisesti postilaatikolla. Silloin päivän lehden saa luettavaksi, kun sen itse haluaa, eikä tarvitse odottaa, että joku muu sen tuo.

Hyvin usein tavoitteet ovat liittyneet asiakkaan läheisiin. Moni isovanhempi on sanonut haluavansa vielä voida leikkiä lapsenlapsen tai lapsenlapsenlapsen kanssa. Tähän on sopinut loistavasti lattialta nousemisen harjoitteleminen. (Katso lisää harjoittelemisesta Kinestetiikka-lehdestä 3/2023. Linkki aukeaa uuteen välilehteen.)

minkä asioiden pitää onnistua?

Kerran mietimme asiakkaani kanssa, mitä hän vielä haluaisi tehdä, jos kävely ja liikkuminen varmistuisi niin, että kotiutumista voitaisiin kokeilla. Hetken mietittyään asiakkaani vastasi, että haukipullia. Hän haluaisi voida vielä tehdä yhdessä tyttärenpoikansa kanssa haukipullia. Hän tekisi pullataikinan, jonka tyttärenpoika paistaisi, ja vielä voissa. Haukipullat tavoitteena sitten harjoittelimme kaikkia niitä arjen taitoja, mitä kotona asuminen edellyttää, jotta toive voisi toteutua. Ja onneksi se toteutui: tyttärenpoika vieraili pian asiakkaan kotiutumisen jälkeen ja he tekivät yhdessä haukipullia. Uskallan väittää, että ne varmasti maistuivat taivaallisilta.

Tavoitteita miettiessä on siis hyvä vielä erikseen miettiä, mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii. Mitä taitoja pitää harjoitella ja minkä pitää onnistua, jotta tavoite voidaan saavuttaa?

mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii?

Toimintoja voidaan kuitenkin myös muuttaa. Haukipullataikinan voi tehdä istualtaan, vaikka sen aina ennen olisikin tehnyt seisten. Istuen tekeminen sopii vaihtoehdoksi moneen muuhunkin askareeseen, kuten leivän voiteluun tai leipomiseen. Tiskejä voi tiskata nojaten tiskipöytään, jolloin käsiä ei tarvita pystyssä pysymiseen. Jos kotona asuminen edellyttää portaissa kulkemista, voidaan liikkumista turvata lisäämällä portaisiin kaide ja askelmiin liukuestettä.

Matka kohti tavoitteita ei aina ole suoraviivainen. Tavoitteita on hyvä tarkastella matkan varrella ja tarvittaessa asettaa uusia välitavoitteita. Pitää myös ehkä miettiä toisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tarvitaan kannustamista ja tukea, jotta kuntoutuminen etenee. Onnistumisista on hyvä iloita ja niitä voi jopa juhlia!

Arja Hälinen

kinestetiikkakouluttaja, fysioterapeutti ja potilassiirtojen ergonomiakortti- ja päivityskouluttaja


Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kinestetiikka 3/2023 -lehdessä. Lue lehti täältä!


Hyvää joulua!

Suomen Kinestetiikkayhdistys kiittää tutoreita, kouluttajia ja yhteistyökumppaneita sekä jäseniämme, kummejamme ja muita tukijoitamme tästä vuodesta.

Yhdistys toivottaa leppoisaa ja rentouttavaa joulunaikaa kaikille niin koteihin kuin työpaikoillekin.


Onnea, iloa ja menestystä vuodelle 2024!


Yhdistyksen toimisto on suljettuna 21.12.2023–8.1.2024. Kiireellisissä asioissa voitte ottaa yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan Virpi Hantikaiseen: virpi.hantikainenkinestetiikka.fi


Pohteelle kymmenen uutta tutoria

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteelle kymmenen uutta kinestetiikan tutoria

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen tutorit valmistuivat 15.12. Ylivieskassa ja aloittavat innokkaina tutortoiminnan omilla alueillaan.

Kuvassa ylärivissä vasemmalta:
Ulla Illikainen, Pudasjärvi; Auli Knuutila, Haapavesi; Kaisa Lamminaho, Pyhäjärvi; Satu Huhtala, Pyhäjärvi ja Sanna Häyrynen, Ylikiiminki.
Alarivissä vasemmalta:
Paula Suotula, Haapavesi; Leea Käräjäoja, Haapavesi; kouluttaja Virpi Hantikainen; Anne Kumpulainen, Pyhäjärvi; Leila Ahola, Liminka ja Matleena Kervinen, Pyhäntä.

Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee lämpimästi uusia tutoreita!



Yhdistyksen syyskokous 2023

Suomen Kinestetiikkayhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 2023


torstaina 9.11.2023 kello 18
Teams-etäkokouksena

Jäsen!
Ilmoita osallistumisestasi viimeistään tiistaina 7.11.2023 toimistokinestetiikka.fi
Saat osallistumislinkin sähköpostiisi.


Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat

  1. kokouksen avaus
  2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien valinta, tarvittaessa myös kahden ääntenlaskijan valinta
  3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  5. seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen
  6. hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten valinta
  7. yhden tai kahden toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta
  8. muiden esille tulevien asioiden käsittely
  9. kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan kokoukseen voi osallistua – jos hallitus tai yhdistyksen kokous niin päättää – myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Suomen Kinestetiikkayhdistys ry