Kinestetiikan selkokielinen peruskurssi Tampereella
Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäinen selkokielinen kinestetiikan peruskurssi päättyi 24.9.2024. Kouluttajana kurssilla oli kinestetiikkakouluttaja Jaana Ahonen, ja kurssi pidettiin Koukkuniemen Juhlatalossa.

Ryhmä kielitaito vaihteli, sillä mukana oli niin kantasuomalaisia kuin sekä pitkään Suomessa asuneita että hiljattain maahan muuttaneita lähihoitajia, hoiva-avustajia ja sote-alan opiskelijoita. Kurssilaiset työskentelevät ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa. Kurssilaisten sanavarasto kehittyi huimasti, ja kulttuurisidonnaiset asiat – kuten kenkälusikka – esiintyivät monille ensimmäistä kertaa.
Kurssilla opetusta tuki Suomen Kinestetiikkayhdistyksen selkomateriaali, ja kurssin idea oli Jaana Ahosen.
– Peruskurssin kieli on tavallista puhekieltä helpompaa ymmärtää. Kouluttajalla pitää olla selkokielen tuntemusta, kertoo Jaana.
– Selkokielisen kurssin kouluttajan tulee olla rauhallinen ja kärsivällinen. Hänen pitää kannustaa ja antaa osallistujalle aikaa itsensä ilmaisemiseen, eli toteuttaa opetuksessaan juuri kinestetiikkaa! Jaana hymyilee.
Kurssilaisten kommentteja kurssista:
– Tämä on ollut iloinen ja nauravainen ryhmä. Hymy on ollut herkässä.
– Puhe oli selkeää ja ymmärsin paremmin kuin yleensä.
– Tulin kurssin toiseen osaan vaikka olin lomalla, koska tässä ryhmässä oli omankielisiä osallistujia, mikä auttaa ymmärtämään syvemmin, mitä tehdään.
– Täällä sai apua, jos ei ymmärtänyt.
Kinestetiikan syventävä kurssi Tampereella
Kinestetiikan syventävä kurssi järjestetiin Tampereella osin Hyvänolon Elämänpuussa (ensimmäinen päivä) ja Nurmikodissa (kaksi seuraavaa päivää). Kouluttajana kurssilla oli kinestetiikkakouluttaja Virpi Koponen, joka kehaisi, että ryhmä oli osaava, aktiivinen ja mukavan pieni.

Nurmikodissa oli sattumalta myös Suomen Kinestetiikkayhdistyksen kummi, tutkija, pastori Jari Pirhonen paikalla, vaikka tällä kertaa hän ei osallistunutkaan kurssille. Kurssilla vieraili myös kinestetiikkakouluttaja Jaana Ahonen, joka otti tämän kuvan.
Kouluttaja-Virpi toivottaa kaikille hyvää syksyn jatkoa ja onnistumisen iloja!
Uusia kinestetiikan tutoreita
Gaius-säätiön Heseva-kodissa pidetystä tutorkoulutuksesta valmistui 21.8.2024 kaksitoista uutta kinestetiikan tutoria. Koulutukseen osallistui lähihoitajia, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja opettajia eri puolilta Suomea.
Kuvassa takana vasemmalta:
Tiina Melkko, Gaius-säätiö, Heseva-koti, Helsinki; Charlotta Ikonen, Gaius-säätiö, Munksnäshemmet, Helsinki; Soile Kaukola, Siunsote, Lieksan kotihoito, Lieksa; Anna-Liisa Leikas, Sedu, Seinäjoki; Carita Liljeroos, Satakunnan hyvinvointialue, erityis- ja sairaalapalvelut, kuntoutuksen vastuuyksikkö, Pori; Jutta Vaahtio, Sataedu, Ulvila.
Edessä vasemmalta:
Riikka Makkonen, Taitotalo, AEL-Amiedu Oy, Helsinki; Piia Ahtonen, Gaius-säätiö, Heseva-koti, Helsinki; Sini-Charlotta Kamberg, Sataedu, Ulvila; Viivi Hietikko, Tammenlehväkeskus, Tampere; Emma Valo, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, ikäpalveluiden asiakasohjaus; Tiia Hiltunen, Gaius-säätiö, Heseva-koti, Helsinki.
Suomen Kinestetiikkayhdistys
onnittelee lämpimästi
uusia tutoreita!

Kehitysvammatyön esihenkilö kinestetiikkatutorina
Toimin Savas-Säätiöllä kehitysvammaisten palvelukodissa esihenkilönä. Olen tällä hetkellä Savaksella ainut esihenkilö, joka on syventänyt kinestetiikan osaamistaan tutoriksi asti. Savaksen eri yksiköissä on kuitenkin henkilöstön kinestetiikkaosaamista jo aika hyvin.
Valmistuin kinestetiikkatutoriksi vuoden 2023 alussa Kuopion Savon ammattiopistolta.
kinestetiikka kehitysvammatyössä

Kinestetiikka menetelmänä ja ajatuksena mielletään helposti vain vanhustyössä käytettäväksi toiminnaksi, mutta käyttömahdollisuudet ovat aivan samanlaiset kehitysvammatyössä.
Toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita voidaan auttaa niin ruokailu-, pukemis- kuin siirtotilanteissakin, kunhan vaan kinestetiikan ajatusmalli on mukana. Käyttömahdollisuudet ovat rajattomat!
käyttömahdollisuudet ovat rajattomat
Olen toiminut Savas-Säätiöllä vuodesta 1998 alkaen erilaisissa tehtävissä. Aloitin ohjaajana ja eri tehtävien jälkeen olen toiminut esihenkilönä vuodesta 2011 alkaen. Kinestetiikan opetusta ei ollut 90-luvulla kehitysvammaisten ohjaajaksi valmistuttuani, mutta kiinnostus siihen on herännyt jälkeenpäin työn kautta.
Kinestetiikan peruskurssin suoritettuani sain vahvan ymmärryksen asiasta ja suorastaan hurahdin kinestetiikan käyttöön. Toimin tuolloin Savaksen toisessa palvelukodissa ja peruskurssin anti saatiin hienosti kohdennettua suoraan palvelukodin asiakkaille.
Tuolloin tuli konkreettisesti esille se, että kun toimii esihenkilönä, on vastuussa uuden toimintamallin jalkauttamisesta työryhmään. Kertausta ja pohdintaa, kokeilemista ja onnistumisia oli silloin ja on edelleen, kun kinestetiikan käsitteiden ja menetelmien käyttöä harjoitellaan.
esihenkilönä on vastuussa uuden toimintamallin jalkauttamisesta
Syventävän kurssin kävin muutaman vuoden päästä peruskurssista, ja vauhti ei kuin kiihtyi. Miten paljon enemmän voimme käyttää asiakkaiden omia voimavaroja ja miten vähän asiakkaan puolesta tarvitseekaan tehdä!
Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus ja asiakkaan kunnioittaminen ovat itsestään selviä asioita työssämme, ja nämä kuuluvat myös olennaisesti kinestetiikan ajatusmalliin.
kehitysvammaisen itsemääräämisoikeus ja kunnioittaminen kuuluvat olennaisesti kinestetiikan ajatusmalliin
Tutorkoulutuksen myötä sainkin kinestetiikan ilosanomaa vietyä onnistuneesti eteenpäin siten, että omasta työryhmästäni on tällä hetkellä neljä ohjaajaa kinestetiikan asiantuntijakoulutuksessa Savon ammattiopistossa. Maaperä oli otollinen, koska peruskurssin käyneitä työntekijöitä oli työryhmässä jo ennestään muutama, joten asian uudelleen lämmittely ja muistuttelu onnistuivat suhteellisen helposti.
Kun toimin tutorina esihenkilöroolissani, on sillä iso merkitys missä tahansa uuden asian käytäntöön saattamisessa. Kun esihenkilö on itse asiasta innostunut ja kokee asian tärkeäksi, innostus leviää ja toisetkin kiinnostuvat aiheesta.
Kinestetiikka on merkityksellistä sekä asiakkaan että työntekijän ja -antajan näkökulmasta. Jos aiemmin on esimerkiksi asiakkaan siirtotilanteisiin tarvittu kahden työntekijän panostus, pärjää nykyisin yksin.
Kiinnostus uudenlaiseen työskentelyotteeseen lisääntyy, kun työntekijä huomaa, että työaikaa riittää muuhunkin eikä oma työ keskeydy sen vuoksi, että hän auttaa toista työntekijää avutustilanteeseen. Niin koko työ muuttuu mielekkäämmäksi.
koko työ muuttuu mielekkäämmäksi
Savas-Säätiössä voinkin nyt jakaa osaamistani ja olla pohtimassa eri yksiköiden työryhmien kanssa heidän tarpeitaan kinestetiikan perehdyttämisessä.
Mielenkiinnolla odotan kuinka kinestetiikka valtaa meidän säätiössämme ajattelua asiakkaan parhaaksi ja työntekijöiden hyväksi.
Minna Tuomi
yksikönjohtaja Savas-Säätiö sr
kinestetiikkatutor
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kinestetiikka 1/2023 -lehdessä.
Lue koko lehti tästä linkistä! • (Lehden mobiiliversio)
Suomen Kinestetiikkayhdistys järjestää opintopäivän
KINESTETIIKKA KEHITYSVAMMATYÖSSÄ
3.10.2024 Seinäjoella. Kiinnostuitko?
Alueellinen täydennyskoulutus tutoreille ja kouluttajille
Kinestetiikkatutoreiden ja -kouluttajien täydennyskoulutuspäivä pidettiin tänä vuonna alueellisesti, eli kukin kinestetiikka-alue järjesti täydennyskoulutuksen itsenäisesti omalla alueellaan. Päivän ohjelmarunko oli kuitenkin kaikilla alueilla samanlainen. Alueellisen koulutuksen hyviä puolia ovat muun muassa se, että osallistujien matkat koulutukseen pysyvät kohtuullisina ja työskentely pienemmissä ryhmissä voi olla antoisampaa.
Kinestetiikka-alueiden täydennyskoulutustunnelmaan päästään alla olevien kuvakoosteiden myötä. Klikkaa kuvaa, niin kuvagalleria aukeaa koko ruudulle.
Kinestetiikkatutoreiden ja -kouluttajien täydennyskoulutuspäivä pidettiin tänä vuonna alueellisesti, eli kukin kinestetiikka-alue järjesti täydennyskoulutuksen itsenäisesti omalla alueellaan. Päivän ohjelmarunko oli kuitenkin kaikilla alueilla samanlainen. Alueellisen koulutuksen hyviä puolia ovat muun muassa se, että osallistujien matkat koulutukseen pysyvät kohtuullisina ja työskentely pienemmissä ryhmissä voi olla antoisampaa.
Kinestetiikka-alueiden täydennyskoulutustunnelmaan päästään alla olevien kuvakoosteiden myötä. Klikkaa kuvaa, niin kuvagalleria aukeaa koko ruudulle.
Kinestetiikka kehitysvammatyössä 3.10.2024 Seinäjoella
Suomen Kinestetiikkayhdistys ja
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue järjestävät
Seinäjoella 3.10.2024
Kinestetiikka kehitysvammatyössä
-opintopäivän
Opintopäivän ohjelma 3.10.2024
| 8.30 | Ilmoittautuminen, aamukahvi |
| 9.00 | Avauspuhe, Seppo Hauta |
| 9.15 | Kokemusasiantuntijat, Marika ja Juulie |
| 9.45 | Kommunikaatio, Anna-Mari Teivaanmäki |
| 10.30 | Vuorovaikutus, läsnäolo ja kosketus, Johanna Ala-Renko ja Seppo Hauta |
| 11.30 | Ruokatauko |
| 12.15 | Kinestetiikan jalkautuminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Miia Näppä ja Seppo Hauta |
| 12.45 | Kinestetiikan laatuyksikkö Pikkupihlaja |
| 13.30 | Kahvitauko |
| 14.00 | Kinestetiikka työ- ja päivätoiminnassa, Kaarisilta, Heli Syväoja ja Kristiina Jokimaasto |
| 14.45 | Päivän yhteenveto ja keskustelua |
| 15.00 | Hyvää kotimatkaa! |
Opintopäivän esiintyjät






Ilmoittautuminen sulkeutunut.
Opinnäyte kinestetiikasta fysioterapiakoulutuksen linjalta
Kukka Ratilaisen opinnäytetyö Kinestetiikan toimintamallin käyttö Attendo Havulinnassa on julkaistu Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen linjalla (AMK).
Kukka Ratilaisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea Attendo Havulinnaa kehittämään kinestetiikan toimintamallin toteutumista hoivakodissa ja kartoittaa henkilökunnan toimintaa ja kokemuksia kinestetiikan käytöstä.
Ratilainen toteutti opinnäytteensä tutkimuksellisena kehittämistyönä ja keräsi aineiston puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla, jonka pohjalta hän teki aineistolähtöisen sisällönanalyysin.
Tulosten perusteella kinestetiikan käyttö Attendo Havulinnassa koetaan hyödyllisenä ja osana päivittäistä arkea. Haastateltavat kertoivat kinestetiikan käytöstä olevan hyötyä sekä asukkaille, työntekijöille että koko työyhteisölle. Erityisesti korostettiin seuraavia etuja:
- Asukkaiden hyvinvointi
Kinestetiikan avulla asukkaat voivat ylläpitää ja parantaa omaa toimintakykyään. Tämä lisää heidän itsenäisyyttään ja elämänlaatuaan. - Työntekijöiden hyvinvointi
Fyysisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin paraneminen vähentää työn kuormittavuutta. Kinestetiikka auttaa myös ehkäisemään työperäisiä vammoja ja stressiä. - Työyhteisön ilmapiiri
Yhteisöllinen ja osallistava toimintamalli parantaa työyhteisön ilmapiiriä, lisää työntekijöiden motivaatiota ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Vaikka kinestetiikan käytöstä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä, tutkimuksessa ilmeni myös kehitystarpeita. Toimintamallin käyttöä voitaisiin parantaa kinestetiikkaa jatkuvasti kouluttamalla ja kertaamalla. Myös laajemmasta tutkimuksesta voisi olla hyötyä.
Suomen Kinestetiikkayhdistys onnittelee Kukka Ratilaista tärkeästä opinnäytteestä!
































