Ikäihmisten palveluissa tavoitteemme on tukea asiakkaiden toimintakykyä, osallisuutta ja turvallista arkea mahdollisimman pitkään. Kinestetiikan voimavaralähtöinen toimintamalli tarjoaa tähän vahvan perustan, mutta toimintamallin vaikuttavuus ei synny pelkästään koulutuksista tai yksittäisistä onnistumisista. Se edellyttää tavoitteellista johtamista, systemaattista seurantaa ja tietoon perustuvaa kehittämistä. Tässä työssä RAI-tieto on korvaamaton kumppani.
Johtaminen edellyttää näkyväksi tehtyä tietoa
Kinestetiikan toimintamallin keskiössä on asiakkaan voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Johtamisen näkökulmasta keskeinen kysymys kuuluu: miten tiedämme, että toimintamalli toteutuu käytännössä ja että sillä on vaikutusta asiakkaiden hyvinvointiin?
RAI-arviointitieto antaa tähän vastauksen. Arvioinnit tuottavat yhdenmukaista tietoa asiakkaiden toimintakyvystä, palvelutarpeesta, riskeistä ja voimavaroista. Samalla ne mahdollistavat yksikkö-, alue- ja organisaatiotason seurannan. RAI-tietoa voidaan hyödyntää paitsi yksittäisen asiakkaan hoidon suunnittelussa myös toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kehittämistarpeiden arvioinnissa.
Mittarit kertovat kehittämisen suunnan
Pohteen kotiin annettavissa palveluissa kinestetiikan strategisessa kehittämisessä seurataan säännöllisesti useita RAI-indikaattoreita. Keskeisiä tarkasteltavia kokonaisuuksia ovat muun muassa
- kuntoutumisen voimavaraluokitus ja kuntoutususko
- fyysistä toimintaa edistävät käytännöt
- arkisuoriutumisen heikkeneminen
- kaatumisriski ja toteutuneet kaatumiset
- ravitsemukseen liittyvät riskit
- asiakkaiden palvelutarve (MaPLe 15 -mittari).
Kun näitä tietoja seurataan kvartaaleittain, voidaan tunnistaa sekä onnistumisia että kehittämistä vaativia ilmiöitä. Esimerkiksi lisääntynyt kaatumisriski tai toimintakyvyn heikkeneminen ohjaa tarkastelemaan, miten kinestetiikan periaatteet toteutuvat arjessa ja miten henkilöstö tukee asiakkaiden voimavaroja mahdollisimman hyvin.
Tiedolla johtaminen tukee esihenkilötyötä
RAI-tiedon hyödyntäminen helpottaa myös esihenkilöiden arkea. Kun käytössä on yhteiset mittarit, voidaan keskustella kehittämisestä tietoon perustuen. Esihenkilön tehtävänä on varmistaa, että henkilöstö soveltaa kinestetiikan toimintamallia käytännön työssä. Samalla hänen tulee seurata RAI-laatutuloksia, tunnistaa poikkeamat ja käynnistää tarvittavat kehittämistoimenpiteet. RAI-tulokset, omavalvonta, asiakaspalautteet sekä työhyvinvointia kuvaavat mittarit muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla toimintaa voidaan johtaa tavoitteellisesti.
Parhaimmillaan RAI-tiedolla johtaminen ei jää raporttien tasolle. Se näkyy asiakkaan arjessa osallisuutena, turvallisuutena ja yhteisinä onnistumisina.
Tavoitteena jatkuva oppiminen
Yhteinen visiomme kotiin annettavissa palveluissa on: ”Kinestetiikan voimavaralähtöisen toimintamallin avulla tuemme asiakkaan kotona asumista arvostavasti, turvallisesti ja toimintakykyä tukien”.
RAI-tiedon suurin arvo on sen kyvyssä tehdä näkyväksi kehitystä. Kun tuloksia tarkastellaan säännöllisesti ja niistä keskustellaan avoimesti, syntyy jatkuvan oppimisen kulttuuri. Kehittämistyö ei ole irrallinen projekti, vaan osa jokapäiväistä johtamista.
Kinestetiikan ja RAI-tiedon yhdistäminen luo vahvan perustan vaikuttaville ikäihmisten palveluille. Tiedolla johtaminen auttaa kohdentamaan kehittämistoimet oikein, vahvistamaan henkilöstön osaamista ja ennen kaikkea varmistamaan, että asiakkaan voimavarat ovat hoitotyön keskiössä jokaisena päivänä.
Johtamisen näkökulmasta tärkein kysymys ei ole, keräämmekö tietoa – vaan se, miten hyödynnämme sitä asiakkaiden paremman arjen rakentamisessa.
Maria Vahtola
palvelualuejohtaja
Kotiin annettavat palvelut
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue