Stop painehaavoille -päivää vietettiin 19.11.2020 maailmanlaajuisesti; sitä on vietetty vuodesta 2012 lähtien joka marraskuun kolmas torstai. Meillä Oulunkylän kuntotuskeskuksessakin järjestettiin hoitohenkilökunnalle toiminnallinen Stop painehaavoille -työpaja yhteystyössä haavatyöryhmän ja kinestetiikkatutoreiden kanssa.

Suomen Haavanhoitoyhdistys kampanjoi Suomessa painehaavojen ehkäisyn puolesta. Euroopassa EPUAP (Euroopan Painehaava-asiantuntijaneuvosto) on tuonut paljon tutkittua tietoa painehaavojen kustannuksista terveydenhuollon puolelle.

Heidi Lågas.

Euroopan Painehaava-asiantuntijaneuvoston ”Nyt on aika liikkua” -video YouTube-kanavalla sopii hyvin kinestetiikan teemoihin.

Painehaavan synty johtuu yleensä liikkumattomuudesta, eikä patjalla tai alustalla ole kovin suurta merkitystä. Pitkään jatkunut paine samaan kohtaan aiheuttaa iholle ja sen alla oleviin kudoksiin hapenpuutetta ja heikentää verenkiertoa. Painehaavariski kasvaa sairaalahoidossa ja voi johtaa pidentyneisiin hoitojaksoihin.

Painehaavat aiheuttavat kipua ja lisäävät hoidon kustannuksia sekä lisäävät kuolleisuutta erilaisten haavainfektioiden kautta, joten painehaavojen ennaltaehkäisy on tärkeä huomioida hoitotyössä.

On tärkeää ohjata kuntoutujia liikkumaan ja omatoimisuuteen yksilöllisesti ja tukea heitä terveydentilan mukaisesti, sillä liiallinen avustaminen ja puolesta tekeminen passivoi ja heikentää motivaatiota kuntoutua. Samalla se lisää hoitajien fyysistä kuormittavuutta, mikä lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Kinestetiikka antaa painehaavojen ennaltaehkäisyyn hyviä keinoja, joiden avulla potilaat saadaan liikkeelle ja tuetaan potilaiden luonnollista liikkumista asentohoitojen avulla.

Asentohoidon tarkoituksena on muun muassa ehkäistä painehaavojen syntymistä sekä keuhkokuumetta ja lihasjäykkyyttä. Asentohoidon avulla pystytään luomaan vuoteessa pitkiä aikoja viettävälle potilaalle oman kehon tuntemusta ja voidaan tukea erilaisten toimintojen tekemistä.

Asentohoito tulee toteuttaa aina yksilöllisesti eikä pelkästään vamman tai sairauden perusteella. Asentohoitoa toteutetaan usein rutiininomaisesti eikä ajatella, miksi näin toimitaan. Tällöin potilas on monesti passiivisessa roolissa, jolloin hänet asetellaan tiettyyn asentoon miettimättä asiaa tarkemmin.

Asentohoidossa käytetään paljon pehmeitä tyynyjä, jotka vaikuttavat kielteisellä tavalla kehon hahmottamiseen. Kehon hahmottamisen heikentyessä on vaikea liikuttaa itseään. Liikkumattomuus voi lisätä kehon jännitystiloja, kipua, passiivisuutta sekä levottomuutta ja sitä kautta heikentää kehon vitaalielintoimintoja.

Katriina ohjaa Oulunkylän kuntoutuskeskuksen työpajassa, miten tyynyn asennolla voidaan vaikuttaa takaraivon paineen jakautumiseen. Kuva: Heidi Lågas.

Kinestetiikka antaa painehaavojen ennaltaehkäisyyn hyviä keinoja, joiden avulla potilaat saadaan liikkeelle ja tuetaan potilaiden luonnollista liikkumista asentohoitojen avulla. Tästä hyötyvät niin hoitajat kuin potilaat fyysisen kuormituksen vähentyessä.

Alustat ja tuet ovat napakkaa materiaalia, ja ne jakavat painetta keholla, helpottavat kehon hahmotusta sekä tukevat potilaan omaa liikkumista.

Asentohoito on vuorovaikutustilanne, jossa potilasta kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen ja mahdollistetaan se.

Lääkinnälliset laitteet voivat aiheuttaa painehaavoja, esimerkiksi happiletkut saatavat painaa korvien taakse, poskiin tai nenän alle tai CPAP-laite painaa takaraivoon. Helpotusta tilanteisiin voidaan saada esimerkiksi tyynyn asettelulla. On tärkeää huomioida ympäristö ja säätää apuvälineet oikein, jotta ne auttavat ylläpitämään ryhtiä ja jakamaan paineen mahdollisimman tasaisesti.

Meillä Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa asentohoidossa hyödynnetään Kinestetiikkayhdistyksen asentohoitomateriaaleja ja hyviksi havaittuja pyyheliinoja, peittoja, vuodesuojarullia ja muita sellaisia.

Liike on paras tapa ennaltaehkäistä painehaavojen syntyä. Pienetkin liikkumiset auttavat paineen siirtymiseen sekä painehaavojen ennaltaehkäisyyn.

Heidi Lågas
lähihoitaja, kinestetiikkatutor,
Oulunkylän kuntoutuskeskus

Kirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa Kinestetiikka 3/2020 -lehdessä. Lue lyhentämätön kirjoitus tästä.