Suomen Kinestetiikkayhdistys ja koulutuskuntayhtymä OSAO yhteistyöhön
Suomen Kinestetiikkayhdistykselle ja koulutuskuntayhtymä OSAOlle kumppanuussopimus
Suomen Kinestetiikkayhdistys on solminut kumppanuussopimuksen koulutuskuntayhtymä OSAOn kanssa. Kumppanuussopimus vastaa työelämästä tulleeseen tarpeeseen kehittää OSAOn henkilökunnan kinestetiikan osaamista ja sitä kautta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osaamista.
Sosiaali- ja terveysalalle tulevien uusien ammattilaisten kinestetiikan osaaminen edesauttaa hyvää työkykyä ja vähentää työssä kuormittumista. Opettajille uuden osaamisen omaksuminen lisää työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia.
Kumppanuussopimus mahdollistaa sen, että molempien osapuolten osaaminen pysyy ajan tasalla jatkossakin. Se myös lisää yhteistyötä oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä. Sopimuksen avulla voidaan kehittää uusia toimintamalleja työelämälähtöiseen opetukseen.
Koulutuskuntayhtymä OSAOn konserniin kuuluvat OSAOn koulutusyksiköt, OSAO Edu Oy ja Virpiniemen liikuntaopisto. OSAOn koulutusyksiköt sijaitsevat Oulussa, Kempeleessä, Limingassa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella.
Tehohoitopäivät Turussa
Kevään tehohoitopäivät käynnistyivät Turussa
Tehohoitopäivien ohjelmaan kuului myös kinestetiikka tehohoidossa -työpaja, jonka piti kouluttaja Kirsi Hagström Vaasan keskussairaalan teho-osastolta.
Kuusamon kaupunki, Toimintakeskus Porkkapirtin Katrinkoti
Kinestetiikan peruskurssi Helsingissä
Kinestetiikan peruskurssi Helsingissä
Kinestetiikan peruskurssi pidettiin kahtena viikonloppuna Synapsin tiloissa Helsingissä. Ensimmäiset kurssipäivät olivat maaliskuussa ja toiset huhtikuussa. Kursseille osallistui Fysioksen fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja ympäri Suomea Helsingistä Kajaaniin asti. Heidän asiakkainaan on koko ikäkaari.
Tämän iloisen joukon kouluttajana oli Pia Byysing.
Hyvinvointialueiden päättäjille, työntekijöille ja asiakkaille
Avoin kirje hyvinvointialueiden päättäjille, työntekijöille ja asiakkaille:
Uusilla hyvinvointialueilla nyt loistava mahdollisuus uudistaa toimintatapoja
Sosiaali- ja terveysalan suurimmat ongelmat kulminoituvat hoivatyön laatuun sekä henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen. Keskustelu näistä ongelmista nousee esille tämän tästä. On selvää, että jotain on tehtävä toisin kuin aiemmin, jotta hoitoala olisi vetovoimainen ja henkilöstöä riittäisi hoitotyöhön.
Sotealan uudistuksessa vuoden alussa syntyneet hyvinvointialueet aloittelevat toimintaansa. Nyt onkin loistava mahdollisuus pohtia, miten niissä voitaisiin tukea uusien toimintatapojen kehittämistä ja juurruttamista työn arkeen.
On selvää, että jotain on tehtävä toisin
Kinestetiikka on kokonaisvaltainen, voimavaralähtöinen toimintamalli, joka sopii kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöihin. Kinestetiikka edistää asiakkaan ja potilaan kuntoutumista ja toimintakykyä sekä työntekijöiden hyvinvointia.
Työn tekemisen tapoja pyritään kinestetiikan koulutusten ja sen käytännön juurruttamisen avulla kehittämään sellaisiksi, että ne mahdollistavat niin asiakkaiden ja potilaiden, ammattihenkilöstön, omaishoitajien kuin läheistenkin voimavarojen mahdollisimman hyvän hyödyntämisen päivittäisissä hoito- ja avustamistilanteissa.
Eri puolilla Suomea on yhteensä 18 kinestetiikan laatuyksikköä, eli kinestetiikan laatusertifioituja erilaisia sotealan palveluita tarjoavia yksiköitä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, esimerkiksi kotihoidossa, ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa ja sairaaloissa. Nämä yksiköt ovat kinestetiikan avulla uudistaneet toimintatapojaan ja täyttäneet yhdistyksen tiukat kriteerit sertifikaatin saamiseksi.
Kinestetiikan laatuyksiköiden tekemien uudistusten ansiosta niiden henkilöstön työn merkityksellisyys on lisääntynyt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vähentyneet, työpaikan veto- ja pitovoima lisääntynyt, asiakkaiden ja potilaiden toimintakyky ja kuntoutuminen ovat parantuneet sekä omaisten ja läheisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on lisääntynyt.
Kinestetiikka edistää asiakkaan ja potilaan kuntoutumista ja toimintakykyä sekä työntekijöiden hyvinvointia –
Terveystieteiden tohtori Päivi Stenmanin (2020) tutkimus osoittaa yleisestikin hoitotyön merkityksellisyyden lisääntymisen, kun kinestetiikka on käytössä. Työn merkityksellisyyden taas on todettu olevan palkasta riippumaton työn ominaisuus, joka kytkeytyy työtyytyväisyyteen (Martela ym. 2018). Kinestetiikan käyttöönotto lisää työyhteisöissä työn kehittämistä ja tavoitteellisuutta ja ilmapiiri on kannustava, tukeva ja innostava.
– ilmapiiri on kannustava, tukeva ja innostava.
Kinestetiikkaa on jo koulutettu ja juurrutettu moniammatillisesti Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Etelä- ja Keski- Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla. Myös Helsingin kaupunki kouluttaa aktiivisesti henkilöstöään kinestetiikkaan.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella eli Pohteella kehitettiin Voimavaroja tukeva hoitotyön toimintamalli -hanke Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana. Toimintamallin taustalle valittiin kinestetiikka. Hankkeen tarkoituksena on edistää voimavaroja tukevan hoitotyön toimintamallin jalkauttamista eri toimintaympäristöihin. Hankkeeseen voi tutustua Innokylän verkkosivulla.
Toimintamalli tukee kinestetiikan vakiinnuttamista Pohteen ikäihmisten palveluiden hoito- ja kuntoutustyöhön eri toimintaympäristöissä ja se soveltuu myös muiden palvelualueiden käyttöön.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto uudistuu 1.8.2024. Kinestetiikan periaatteita on ehdotettu otettavaksi mukaan uudistetun tutkinnon perusteisiin. Tällä hetkellä kinestetiikkaa opetetaan Suomen Diakoniaopiston, Savon ammattiopiston, Gradia Jyväskylän, Sataedun, Taitotalon ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) oppilaitoksissa.
Jotta oppilaitoksista valmistuneet uudet ammattilaiset voivat käyttää oppimaansa työelämässä, on työelämän kinestetiikan osaamisella ja käytöllä suuri merkitys. Kinestetiikan avulla voimme edistää uusien ammattilaisten saamista ja jäämistä työelämään.
Kinestetiikan avulla voimme edistää uusien ammattilaisten saamista ja jäämistä työelämään.
Hyvinvointialueilla kannattaa panostaa työn ja työyhteisöiden kehittämiseen työn mielekkyyttä lisäävillä toimintamalleilla. Kinestetiikan toimintamalli tuo laatua sekä asiakkaiden että työntekijöiden elämään – hyvinvoiva henkilöstö ja hyvinvoivat asiakkaat lisäävät alan veto- ja pitovoimaa. Tämä kehitys luonnollisesti myös auttaa hillitsemään terveydenhuollon kasvavia kustannuksia. Kinestetiikkaan panostaminen maksaa itsensä takaisin.
Suomen Kinestetiikkayhdistys ry
hallitus
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kinestetiikka 1/2023 -lehdessä.
Lue koko lehti tästä.
Lähteet
Martela, F., Ryan, R. M. & Steger, M. F. (2018). Meaningfulness as satisfaction of autonomy, competence, relatedness, and beneficence: Comparing the four satisfactions and positive affect as predictors of meaning in life. Journal of Happiness Studies, 19(5).
Stenman, P. (2020). Iäkkäiden hoitotyössä toimivan henkilöstön kokemuksia työtyytyväisyydestä ja toimintaympäristöstä kinestetiikan käyttöönoton aikana. Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta; Pietarsaaren kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Acta Univ. Oul. D 1581, 2020 Oulun yliopisto, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto. Iäkkäiden hoitotyössä toimivan henkilöstön kokemuksia työtyytyväisyydestä ja toimintaympäristöstä kinestetiikan käyttöönoton aikana (oulu.fi) PDF
Kinestetiikan ylläpitopäivä Maskussa
Kinestetiikan ylläpitopäivä Maskussa
Kinestetiikkavastaavien tapaaminen ylläpito- eli kertauspäivän merkeissä pidettiin Luukan palvelukeskuksessa, Maskussa 14.4.2023
Kertauspäivään osallistui väkeä Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta ja Turun Myllykodista. Kouluttajana oli kinestetiikkakouluttaja Virpi Koponen.
Virpi kommentoi päivää: ”Näin kouluttajana voin vain todeta, että huippuja ovat. Olen ylpeä heidän oivalluksistaan, hoksaamisestaan, varioinneistaan, luovuudestaan, tietotaidostaan ja osaamisestaan. Aiemmista kokemuksista he muistivat paljon.”
Osallistujien mielestä kertauspäivä oli tarpeellinen. He myös kertoivat, että päivän aikana kerratut asiat tuntuivat olevan aiempaa paremmin jo entuudestaan mielessä ja kyky soveltaa siirtymisiä näyttää myös porukalla edistyvän.
Yhdistyksen kevätkokous 2023
Suomen Kinestetiikkayhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 20.4.2023 kello 18.
Suomen Kinestetiikka-yhdistyksen sääntö-määräinen kevätkokous pidetään torstaina 20.4.2023 kello 18.
Kokous pidetään Teams-yhteyden välityksellä.
Kokous pidetään Teams-yhteyden välityksellä.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat
- kokouksen avaus
- kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien valinta, tarvittaessa myös kahden ääntenlaskijan valinta
- kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
- kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
- tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen esittely sekä toiminnantarkastajien lausunto
- päättäminen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- muiden esille tulevien asioiden käsittely
- kokouksen päättäminen.
Yhdistyksen sääntöjen mukaan kokoukseen voi osallistua – jos hallitus tai yhdistyksen kokous niin päättää – myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Jäsen! Saat kutsun Teams-kokoukseen, kun lähetät ilmoittautumisesi sähköpostitse toimistokinestetiikka.fi viimeistään 19.4.2023.
Kokoukseen toivotaan runsasta osanottoa. Tule mukaan vaikuttamaan yhdistyksen asioihin!
Artikkelia päivitetty 18.4.2023. Ilmoittautumisaikaa pidennetty päivällä.
Kun on ihan pissassa ja kaikkea
”Kuule, entä sitten kun on ihan pissassa ja kaikkea.
Niin miten sitä sitten voisi tuohon viereen istua?”
Kun me kinestetiikan toimintamallia käyttäessämme ohjaamme ja avustamme asiakasta, saatamme istua hänen viereensä ja tehdä vaikkapa seisomaan nousun yhdessä, samanaikaisesti.
Tätä asiaa kinestetiikan peruskurssilla harjoitellessa törmää usein kysymykseen, että mitenkä sitä viereen istutaan, kun sänky on pissasta märkä. Vastauksia tähän kysymykseen on monta.
Vastauksia tähän kysymykseen on monta.
Helppo vastaus on, että ei sitä pissaan tarvitse istua, koska kinestetiikan toimintamalli antaa meille muitakin keinoja seisomaan nousun avustamiseen.
Toisaalta voihan istuinkohdan myös suojata muovilla tai kertakäyttöisellä vuodesuojalla.
Suosittelen kuitenkin ensisijaisesti miettimään, miten avustaisin asiakkaan aikaisemmin vuoteestaan liikkeelle ja vessaan, jotta sänky ei pääsisi kastumaan. Kun avustat ajoissa toiminnoissa, joissa on avuntarvetta, mahdollistat sen, että vessaan – tai minne muualle ollaankaan menossa – pääsee oikea-aikaisesti. Ihmisarvon säilyttäen.
Ihmisarvon säilyttäen.
Koska ihmisarvostahan siinä on kyse, istutaanko sitä sitten vanhana omasta pissasta märässä sängyssä ja kuunnellaan, kun hoitaja miettii, etten tuon viereen ainakaan istu ja ehkä jopa moittii, kun sänky on kastunut.
Vai ollaanko sittenkin ajoissa houkuteltu ja avustettu liikkeelle, jotta hitaalla, töpöttävällä askeleella ehkä notkahtelevin polvin ja omaa liikkumista taivastellen voidaan kulkea yhdessä hoitajan kanssa sinne vessaan?
Ihmisarvoista kohtaamista toivon kaikkiin muihinkin arjen toimintoihin ja elämän tilanteisiin. Me kaikki ansaitsemme kokemuksen arvostuksesta ja kohtaamisesta. Ansaitsemme ymmärryksen siitä, että vaikka liikkuminen on hidastunut, avun tarve kasvanut ja ehkä unohduskin vienyt nykypäivän ja nimimuistin, ihmisarvo on edelleen jäljellä.
Muista arvostus myös silloin, kun puhut asiakkaasta, toisesta ihmisestä. Älä sanoita häntä hankalaksi tai rasitteeksi. Muista, että hän on ihminen, joka tarvitsee apua ja jolla voi olla vaikeuksia ilmaista itseään tai tulla ymmärretyksi tai kuulluksi.
Muista arvostus, kun puhut toisesta ihmisestä.
Istu silloin viereen, siihen kuivaan sänkyyn tai sängyn vieressä olevalle tuolille, pysähdy ja viivy hetkessä ja kohtaamisessa, anna kokemus aidosta läsnäolosta. Selvitä elämäntarina, jotta tiedät, mikä asiakasta kiinnostaa ja motivoi. Arvosta myös kokemuksia ja toiveita. Auta tekemään kiinnostavia asioita, neulo vaikka kantapää, jos asiakkaalta sujuu enää vain suora varsi. Tarjoa mahdollisuus ulkoiluun, kaikkina vuodenaikoina ja kaikilla säillä, jos toiveena on tuntea sade vasten kasvoja ja tuuli harventuneissa hiuksissa.
Voitko asettua toisen asemaan?
Palataanpa vielä siihen tilanteeseen, jossa mietittiin, voiko asiakkaan viereen istua.
Pystytkö ajattelemaan, miltä siitä pissasta märässä sängyssä istuvasta asiakkaasta tuntuu ja kauanko hän on ehkä jo joutunut siinä istumaan?
Jos seuraavalla kerralla huomaisitkin ajattelevasi, että onpa harmillista, en ehtinyt ajoissa avuksi. Saanko auttaa sinua vaihtamaan kuiviin vaatteisiin ja kuivalle istumapaikalle?
Jos huomaisit ajattelevasi asiakasta ja asiakkaan kokemusta, etkä itseesi kohdistuvaa harmitusta. Sillä kysehän on myös siitä, miten itse haluaisit tulla vastaavassa tilanteessa kohdatuksi ja avustetuksi.
Miten itse haluaisit tulla kohdatuksi?
Arvostava kohtaaminen rakentuu, kun ymmärrät työn tarkoituksen ja merkityksellisyyden syvemmin. Kun voit avustaa toista ihmistä kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, saat todellakin tehdä työtä, jolla on tarkoitus ja joka on merkityksellistä myös asiakkaallesi.
Uskallan luvata, että se lisää hoitoalan työn mielekkyyttä. Arvostamalla asiakasta arvostat myös osaamistasi ja omaa alaasi.
Arja Hälinen
fysioterapeutti, kinestetiikkakouluttaja, Suomen Kinestetiikkayhdistyksen hallituksen jäsen, monialaisen toimintakyvyn edistämisen YAMK-opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa
Tämä teksti on kirjoitettu osana opintoja.